Ero sivun ”Preboreaali” versioiden välillä

13 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
typoja
p (w)
p (typoja)
 
{{Korjattavat 2012}}
{{Holoseeni}}
'''Preboreaalikausi''' oli välittömästi viimeisen eli [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-jääkauden]] päättymistä seurannut ajanjakso noin 11&nbsp;500&ndash;10&nbsp;500 kalenterivuotta sitten<!-- n. 10&nbsp;300&ndash;9&nbsp;700 BP?-->, jolloin lämpötila kohosi melko nopeasti. Preboreaalikausi alkoi [[Salpausselät]] synnyttäneen kylmän [[Nuorempi dryaskausi|nuoremman dryaskauden]] jälkeisellä äkillisellä lämpenemisellä. Suomi oli kaudelta laajalti jään ja veden peitossa. Ennen preboreaalikautta oli Suomessa jäästä paljastuneilla alueilla arktista [[tundra]]a sekä kylmä ja kuiva ilmasto. Preboreaalikin oli aluksi kylmä, sitten kuiva ja viileä kausi, jolloin [[Skandinavia]]ssa kasvoi laajalti koivumetsiä. Kaudella alkoi laaja soistuminen.
Ilmaston kylmyyden takia ei Suomessa tällöin liene ollut suuressa määrin pysyvää asutusta. Noin 11&nbsp;000 vuotta sitten oli asutusta Virossa ja Äänisen itäpuolella, ja Suomeen saattoi saapua asukkaita jo kauden lopulla 10&nbsp;800&ndash;10&nbsp;500 vuotta sitten, mutta aivan varmaa tämä ei ole.
[[Jää]] vetäytyi Suomessa tuhannessa vuodessa Etelä-Suomen pohjoisosista Länsi-[[Lappi]]in. Lämpötila oli preboreaalikauden lopussa melko lähellä nykyistä<ref name="Kuusisto_1923">Ilmastonmuutos ja Suomi, Esko Kuusisto, ISBN 951-970-296-8, s. 23</ref>. Preboreaalikausi aloitti [[holoseeni]]n. Kautta seurasi viileä [[boreaalikausi]].
 
== Pleistoseenista preboreaaliin ==
:{{Pääartikkeli|[[Pleistoseenin ja holoseenin raja]]}}
 
Ennen preboreaalikautta oli kylmä [[nuorempi dryaskausi]], jolloin kylmä ja kuiva [[arotundra]] ulottui laajoille alueilla. Sitten noin 11&nbsp;600-11&nbsp;500 kalenterivuotta eli noin 10&nbsp;300 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter & Velichko 1997, s. 83</ref> ilmasto lämpeni nopeasti. tätä kutsutaan tieteellisessä kirjallisuudessa esim. [[Pleistoseenin ja holoseenin raja|YD/PB-rajaksi]]. Pleistoseeniin ajoittuva kylmä nuorempi dryas päättyi noin 70&nbsp;vuodessa<ref>[http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/027737919390037M High-resolution lacustrine record of the late glacial/holocene transition in central Europe] Quaternary Science Reviews Volume 12, Issue 5, 1993, Pages 287–294 http://dx.doi.org/10.1016/0277-3791(93)90037-M</ref>.
 
Aivan pleistoseenin lopussa ennen suurta holoseenin alun lämpenemistä oli Puolassa [[Gościa̧ż]]-järven pohjakerrostumista tehtyjen tutkimusten mukaan noin 30&nbsp;vuoden jakso, jolloin talvet olivat aiempaa kosteampia ja kesät lämpimämpiä<ref name="Ralska-Jasiewiczowa_Goslar_2003">[http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S003101820300227X Very fast environmental changes at the Pleistocene/Holocene boundary, recorded in laminated sediments of Lake GościView the MathML sourceż, Poland] M. Ralska-Jasiewiczowa T. Goslar K. Różański A. Wacnik J. Czernik L. Chróstf, Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology Volume 193, Issue 2, 15 April 2003, Pages 225–247, http://dx.doi.org/10.1016/S0031-0182(03)00227-X</ref>. Noin 11&nbsp;520 kalenterivuotta sitten lämpeni nopeasti ja oli lyhyen aikaa kosteaa. Mutta suurin osa suuresta lämpenemisestä noin 11&nbsp;520&ndash;11&nbsp;500 kalenterivuotta sitten oli melko kuivaa, ja lämpeneminen koski lähinnä talvea<ref name="Ralska-Jasiewiczowa_Goslar_2003"/>. Toisessa vaiheessa
11&nbsp;500&ndash;11&nbsp;460 kalenterivuotta sitten myös kesä lämpeni <ref name="Ralska-Jasiewiczowa_Goslar_2003"/>. Seuraavat 70&nbsp;vuotta vuoteen 11&nbsp;390 kalenterivuotta sitten asti oli yhä melko kuivaa <ref name="Ralska-Jasiewiczowa_Goslar_2003"/>.
 
== Preboreaalikauden alku ==
 
Pian alun lämpenemisen jälkeen tsä<!-- ? --> alkoi vallata alaa arotundralta, kun ilmasto kostui ja kuivui<!-- ? -->. Monin paikoin lähti soistuminen käyntiin.
 
Pian alun lämpenemisen jälkeen tsä alkoi vallata alaa arotundralta, kun ilmasto kostui ja kuivui. Monin paikoin lähti soistuminen käyntiin.
 
== Preboreaalin ajoituksista ==
 
Preboreaalin ajoituksissa jonkun verran ristiriitaisuuksia johtuen eri alueiden erilaisesta kehityksestä jääkauden lopussa, ja eri ajoitusmenetelmistäkin. Monesti kausi ajoitetaan alkavaksi noin 11&nbsp;500 kalenterivuotta sitten, jolloin Grönlanti lämpeni alle 50&nbsp;vuodessa noin 7&nbsp;°C. [[Radiohiili]]vuosissa preboreaali alkaa noin 9&nbsp;800 BP (kalibroimaton). Grönlannin jääkairausnäytteistä nuoremman dryaskauden loppu on 11&nbsp;640 kalenterivuotta sitten. Preboreaalin päättymisessä on eri paikoista tehdyissä ajoituksissa parinsadan vuoden epätarkkuus. Grönlannin jääkairausnäytteistä tehty analyysi antaa 10&nbsp;180&nbsp;±&nbsp;60 kalenterivuotta ja eri alueilta euroopastaEuroopasta tehdyt yleensä 10&nbsp;000&nbsp;±&nbsp;100&nbsp;vuotta.
Koillis-Venäjän suotutkimusten mukaan preboreaali jakautuu kausiin PB-1 10&nbsp;000&ndash;9&nbsp;800 BP ja PB-2, 9&nbsp;800&ndash;9&nbsp;300 BP (kalibroimaton). Kalibroituna näistä saadaan preboreaalille 10&nbsp;500&ndash;9&nbsp;500 kalenterivuotta sitten.
10&nbsp;000&ndash;9&nbsp;800 BP ja PB-2, 9&nbsp;800&ndash;9&nbsp;300 BP (kalibroimaton). Kalibroituna näistä saadaan preboreaalille 10&nbsp;500&ndash;9&nbsp;500 kalenterivuotta sitten.
 
== Preboreaalikauden kylmä heilahdus ==
== Tyypillinen preboreaalikauden kasvillisuus ==
 
Etelä-Suomen lämpötila nousi preboreaalin aikana 5&ndash;10,5&nbsp;°C tuhannessa vuodessa. Kauden alussa etelä-Suomen keskilämpötila oli ainakin 10&nbsp;astetta nykyistä alempi eli &minus;6&nbsp;°C<ref>Kuusisto 1996, s. 23</ref>. Tällöin mannerjäätikön edustalla oli ikiroutaa.
Preboreaalin kasvillisuus oli jäästä juuri paljastuneilla alueilla tyypillisesti matalia ruohoja, varpuja, pensaita ja puita eli tundraa. Ilmasto oli arktinen, kylmänkuiva. Alkoi ns primaarinen soistuminen. Oli vähäistä ja maaperä kalkkipitoinen, runsaasti ravinteita sisältävä, mutta typestä oli siinä pulaa<ref name="Päivänen_2007_36">Suot ja suometsät- järkevän käytön perusteet, Juhani Päivänen, Metsäkustannus Oy, Karisto YO Hämeenlinna 2007, ISBN 978-952-5694-02-4, s. 36</ref>.
 
Liekokasvit olivat yleisiä preboreaalisen kauden loppupuolen alkaen harvinaistua kuitenkin ennen kauden loppua, jolloin mänty alkoi vallata jalansijaa ja koivu harvinaistua.
 
Marunan siitepölyä on löydetty vain kylmältä kaudelta Kaakkois-Suomesta, ei Salpausselistä pohjoiseen tai länteen. Metsittymisvaiheessa saapuivat [[Karjalankannas|Karjalankannakselle]] ja pian myös eteläiseen Itä-Suomeen ensin [[tyrni]], sitten [[haapa]], [[kataja]] ja [[pihlaja]] sitten [[hieskoivu]] ja [[rauduskoivu]]. Preboreaalikaudella liikkui Suomessa metsästäjiä jäästä vapautuneilla alueilla.
 
== Preboreaalikausi Suomessa ja Pohjoismaissa==
Kauden alussa, 11&nbsp;500 vuotta sitten, Itämeri oli yhteydessä jään reunan kohdalla olevan jään alas painaman Keski-Ruotsin suurten järvien kohdalla olevan salmen kautta. Tätä Itämeren vaihetta sanotaan [[Yoldiameri|Yoldiamereksi]]. Etelä-Suomi oli meren peitossa, ja jään reuna Jyväskylän tienoilla, Pohjanmaa ja Länsi-Lappi olivat jään peitossa. Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa kasvoi tundraa. Ihmisiä tiedetään asuneen ainoastaan Suomen eteläpuolella.
 
Suunnilleen 11&nbsp;400 vuotta sitten jään reuna oli Uusikaupunki&ndash;Jyväskylä&ndash;Oulujärvi-linjalla, ja Länsi-Lapissakin oli jo jonkin verran jäättömiä alueita. Keski-Suomi ja Etelä-Suomi olivat suurilta osin Yoldiameren peitossa, ja Karjalankannaksella kasvoi koivuja, ja Mikkelin seuduilla tundrakasvillisuutta.<ref>Suomen luonto 1, Luonto toimii, tunturit Päätoimittaja Paavo Havas, toimitussihteeri Aila Järvenpää, Kirjayhtymä, Helsinki, ISBN 951-26-1747-1 1. osa kartta sivu 101 ja ajoituksen 10&nbsp;000 BP uncal. CalOal korjaus</ref>
Päätoimittaja Paavo Havas, toimitussihteeri Aila Järvenpää,
Kirjayhtymä, Helsinki, ISBN 951-26-1747-1 1. osa
kartta sivu 101 ja ajoituksen 10&nbsp;000 BP uncal. CalOal korjaus
</ref>
 
Sisä-Suomen reunamuodostumat syntyivät Jyväskylän seuduille noin 11&nbsp;000–10&nbsp;900 vuotta sitten<ref>Suomen historian kartasto, Karttakeskus 2007, sivu 11</ref>.
== Preboreaalikausi Keski-Euroopassa ==
 
Preboreaalilla Keski-Euroopan sademäärä oli noin 300&nbsp;mm ja kausi ajoittuu siellä aikaan 10&nbsp;500&ndash;9&nbsp;800 radiohiilivuotta sitten.<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s. 14</ref>. Vuoden keskilämpötila oli Keski-Euroopassa hieman yli 0&nbsp;°C eli suunnilleen sama kuin suomessa nyt<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s. 14</ref>. Keski-Euroopassa kasvoi lämpöä suosivia puita ja arokasvillisuutta nimenomaan vuorten etelärinteillä<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s. 14</ref>.
 
== Preboreaalikauden kulttuureja ==
{{lähteetön}}
Preboreaalisen kauden lopussa ilmestyi [[Suomen mesoliittinen kausi|mesoliittinen kulttuuri]] Suomeen. Kauden päättymisen ajoituksissa on suuria ongelmia, mutta tiedetään tulivuoren tuhkan ajoituksesta, että kautta seuraava lämpimämpi [[boreaali]]kausi alkoi viimeistään 10&nbsp;000 vuotta sitten. Preboreaalikausi alkoi 7&nbsp;asteen lämpötilan nousulla 50&nbsp;vuodessa tai muutamassa vuodessa. Tällä kaudella päättyi Euroopan [[myöhäispaleoliittinen]] metsästyskulttuuri, ja siirryttiin [[mesoliittinen|mesoliittiseen]] metsästys-, kalastus- ja pyyntikulttuuriin, jota edustaa Tanskan [[Maglemosen kulttuuri]] 9000&ndash;6400&nbsp;eaa. (11&nbsp;000&ndash;8&nbsp;400 vuotta sitten). Mesoliittiselle [[kulttuuri]]lle oli ominaista suurriistan pyynnin suhteellinen vähäisyys, koska suurriista oli loppunut ilmastonmuutoksen ja ihmisen harjoittaman ahkeran metsästyksen takia. Preboreaalin alussa Pohjois-Saksassa oli [[Ahrensburgin kulttuuri]] ja Itä-Euroopassa [[Swidryn kulttuuri]] [[Valko-Venäjä]]llä sekä Pohjois-Norjassa [[Komsan kulttuuri]]n metsästäjiä.
 
Ajan kulttuureja olivat [[Azilin kulttuuri]] Ranskassa, [[Kundan kulttuuri]] Virossa, Epiravetten kulttuuri Keski-Euroopassa. Tänä aikana tunnettiin sukset ja reet sekä korit ja veneet sekä keihäät, jouset ja nuolet. Käärme ja hirven pää olivat suosittuja aiheita luolamaalauksissa.
 
Suomesta etelään oli [[Kundan kulttuuri]] Virossa, [[Butovon kulttuuri]] Valko-Venäjällä ja [[Veretjen kulttuuri|Veretje-kulttuuri]] [[Ääninen|Äänisen]] rannoilla. Norjan rannikolla kukoistivat [[Fosnan kulttuuri|Fosnan-]], [[Komsan kulttuuri|Komsan-]] ja (kenties [[saamelaiset]]) kulttuurit.
 
<!-- lähde http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/CultureAreas/CultureNames.htm -- niin kuin nuorempi dryas, alleröd -->
<!--*[[Maglemosen kulttuuri]]
*[[Azilin kulttuuri]]
*Late [[Romanellin kulttuuri|Romanellian]]
*Ibero-Mauretanian
*Tardigravettian
*[[Swidryn kulttuuri]]
*[[Desnan kulttuuri]]
*Ylä-Volga
*Jangelska
*Shan Koba
*Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen [[PPNA]] eli protoneoliittinen, jonka lopussa maanviljely alkoi siellä
 
== Lähteet ==
 
*"Rutter&Velichko 1997" ''Quaternary of northern eurasia: Late pleistocene and holocene landscapes'', stratigraphy and environments, Nat W. Rutter, editor-in-chief, Guest editors A. A. Velichko et al, Vols 41/42 July/August 1997, ''ISSN 1040-6182''
=== Viitteet ===
 
{{viitteet}}
 
14 767

muokkausta