Ero sivun ”Aivoinfarkti” versioiden välillä

367 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
kh, lähdepyyntöjä, viitteitä
(kh, lähdepyyntöjä, viitteitä)
[[Tiedosto:INFARCT.jpg|thumb|220px|[[Tietokonekerroskuvaus|CT-kuva]] [[iskemia|iskeemisestä]] aivoinfarktista (kuvan vasemmalla puolella).]]
'''Aivoinfarkti''' on [[sairaus]], jossa osa [[aivosoluaivokudos|aivokudoksesta]]ista jää ilman [[happi|happea]] ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu [[hyytymä]]stä ahtaassa [[Valtimo (anatomia)|valtimossa]]., mutta Tukkeumase voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.<ref name=tk>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00062 | Nimeke = Aivoinfarkti | Julkaisu = Terveyskirjasto | Julkaisija = Duodecim | Tekijä = Tarnanen, Kirsi ym. | Ajankohta = 7.1.2011 | Viitattu = 4.5.2015}}</ref>
 
== Oireet ja hoito ==
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia.{{lähde|4.5.2015}} Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
 
Aivoinfarktin hoitolinjan valinta riippuu siitä, onko infarktoituneella alueella verenvuotoa. Laskimonsisäinen liuotushoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava vuodottomassa infarktissa neljän ja puolen tunnin kuluessa oireiden alusta.{{lähde|4.5.2015}} Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] aiheuttavatvoivat useinaiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[tietokonetomografiaTietokonekerroskuvaus|tietokonetomografiaa]]a.<ref name=tk/> Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella.{{lähde|4.5.2015}} Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liutoukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen.
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
 
Aivoinfarktin hoitolinjan valinta riippuu onko infarktoituneella alueella verenvuotoa. Laskimonsisäinen liuotushoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava vuodottomassa infarktissa neljän ja puolen tunnin kuluessa oireiden alusta. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[tietokonetomografia]]a. Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella. Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liutoukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen.
 
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.
 
== Syyt ==
Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän [[aivoverenkiertohäiriö]]n. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla [[humalatila]] tai [[elimistö]]n [[bakteeritulehdus]].{{lähde|4.5.2015}} Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi [[sydän|sydämestä]], johon on syntynyt hyytymiä [[eteisvärinä]]-rytmihäiriön seurauksena.
 
[[Insuliiniresistenssi]]ä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointiinsuliiniongelmat_ennustavat_aivoinfarktin_riskia/2010/10/insuliiniongelmat_ennustavat_aivoinfarktin_riskia_2085838.html2085838 | Nimeke = Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä | JulkaisijaJulkaisu = Yle.fi/ Uutiset | ViitattuAjankohta = 25.10.2010 | Viitattu = 4.5.2015}}</ref>
 
==Lähteet==
 
{{Metatieto}}
{{Tynkä/Lääketiede}}
 
[[Luokka:Neurologiset sairaudet]]
21 209

muokkausta