Ero sivun ”Johannes Öhquist” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Ura: - mainitaan Suomi-liitto |
||
Rivi 8:
Vuosisadan vaihteessa Öhquist levitti erityisen ahkerasti Suomen [[Perustuslailliset|perustuslaillisten]] propagandaa saksankielisiin maihin. Hänellä oli laajat yhteydet Saksan ja [[Itävalta|Itävallan]] lehtiin, kustantamoihin ja tunnettuihin henkilöihin. Vuoteen 1918 mennessä hän julkaisi, toimitti tai käänsi noin 20 Suomen kysymystä käsittelevää saksankielistä kirjaa, osan niistä salanimillä Wilhelm Habermann, Wilho Suomalainen ja Richard Schreiber. Lisäksi Öhquist julkaisi satoja aihetta käsitteleviä kirjoituksia ja osallistui vuosina 1901–1902 ''Finnländische Rundschau'' -lehden julkaisemiseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän kuului [[Jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] tukijoihin ja toimi vuosina 1916–1918 suomalaisten aktivistien [[Berliini]]n-toimistossa ("Finnländisches Büro").<ref name="KB" />
Suomen itsenäistyttyä Öhquist siirtyi Suomen Berliinin-lähetystön palvelukseen, jossa hän toimi aluksi virkailijana, vuodesta 1919 sanomalehtiavustajana ja 1921–1927 sanomalehtiattašeana. Jäätyään 1927 eläkkeelle hän toimi vapaana kirjailijana. Vielä eläkevuosinaankin hän oli johtava hahmo Suomea koskevassa saksankielisessä julkaisutoiminnassa ja välitti vastaavasti Suomeen ja Suomen lehtiin tietoja Saksan oloista ja kirjallisuudesta. Kansallissosialistien noustua 1933 valtaan Saksassa Öhquist kääntyi nopeasti uuden ideologian kannattajaksi ja levittäjäksi. Hän julkaisi vuonna 1938 Saksan propagandaministeriön tuella tuotetun kirjan ''Kolmas valtakunta: kansallissosialismin synty, taisteluvuodet, maailmankatsomus ja yhteiskunta'', joka käännettiin myös ruotsiksi ja saksaksi. Korjattu saksankielinen laitos ilmestyi 1941 nimellä ''Das Reich des Führers''. Vuodesta 1940 Öhquist asui pysyvästi Saksassa, [[Schwarzwald]]in Wolfachissa.<ref name="KB" /> Hän oli mukana [[Berliini]]ssä asuneiden suomalaisten talvella 1944–1945 perustaman lyhytikäisen [[Suomi-liitto|Suomi-liiton]] toiminnassa.<ref>Lauri Haataja: [http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092 Kotinatsit luokkakuvassa Henrik Ekberg tutki suomalaiset johtajan varjot] Helsingin Sanomat 21.2.1992. Viitattu 3.5.2015.</ref>
Johannes Öhquist oli kolmesti naimisissa. Hänellä oli ensimmäisestä liitostaan kaksi lasta, joista toinen oli kenraaliluutnantti Harald Öhquist.<ref name="matrikkeli" />
| |||