Ero sivun ”Vilhelm III Oranialainen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
p kh +w
Rivi 23:
'''Vilhelm III Oranialainen''' ([[14. marraskuuta]] [[1650]] [[Haag]] – [[8. maaliskuuta]] [[1702]]) oli [[Alankomaat|hollantilainen]] [[Orania]]n ruhtinas, [[Yhdistyneet provinssit|Alankomaiden]] käskynhaltija (''stadhouder'') ja vuodesta 1689 kuolemaansa asti [[Englanti|Englannin]], [[Irlanti|Irlannin]] ja [[Skotlanti|Skotlannin]] (nimellä '''Vilhelm II''') kuningas. Vilhelm oli [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I:n]] tyttärenpoika.
 
Vuonna 1672 [[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]] teki Englannin tuella [[Ranskan–Hollannin sota|hyökkäyksen Hollantiin]] valloittaen siitä suurimman osan. Silloinen Hollannin hallitsija [[Johan de Witt]] epäonnistui rauhanteossa ja joutui syrjään. Vilhelm nousi Hollannin käskynhaltijaksi jatkaen menestyksekkäästi taistelua Englantia ja Ranskaa vastaan. Englannin kanssa hän solmi rauhan vuonna 1674. Vahvistaakseen asemaansa hän meni vuonna 1677 naimisiin [[Maria II (Englanti)|Marian]], [[Jaakko II (Englanti)|Jaakko II:n]] tyttären kanssa. Vuonna 1678 myös Ludvig XIV päätyi tekemään Hollannin kanssa rauhan peläten joutuvansa sotaan sekä Hollantia että Englantia vastaan.
 
Vuonna 1685 Jaakko II nousi Englannissa valtaan, ja aiheutti pian vastustusta [[parlamentti|parlamentinvastaisilla]] ja [[katolinen kirkko|katolisuutta]] suosivilla toimillaan. Parlamentti kääntyi Vilhelmin puoleen pyytäen tätä turvaamaan Englannin [[protestantismi|protestanttisuuden]]. Vilhelm III nousi vuonna 1688 maihin Englantiin ja suoritti niin sanotun [[Mainio vallankumous|mainion vallankumouksen]]. Jaakko II kaatui, mutta parlamentti joutui ongelmalliseen tilanteeseen. Se olisi halunnut pelkästään Marian hallitsijaksi, mihin Vilhelm ei suostunut. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa Vilhelm ja Maria hallitsivat yhdessä. Vastineeksi Vilhelmin oli kuitenkin allekirjoitettava [[Bill of Rights]] -julistus, joka nosti parlamentin vallankäyttäjänä ensimmäistä kertaa [[monarkki|monarkin]] yläpuolelle. Näin mainio vallankumous tuli välillisesti edistäneeksi [[parlamentarismi|parlamentaarisen]] järjestelmän kehitystä Englannissa.
 
Vuonna 1701 astui voimaan myös uusi [[Ison-Britannian vallanperimyslaki]], jonka mukaan parlamentti päätti tarvittaessa maan tulevan hallitsijan. Laki oli seurausta pelosta kruunun joutumisesta katolisten käsiin, sillä sukulinjan katkeaminen oli odotettavissa.
 
Helmikuussa 1702, oltuaan ratsastamassa Hampton Courtin kuninkaallisen palatsin puistossa, WilliamVilhelm putosi hevosen selästä sen astuttua myyränkoloon, ja muutamaa viikkoa myöhemmin hän menehtyi Kensingtonin palatsissa putoamisen aiheuttamiin jälkiseurauksiin. Hän ja Maria olivat lapsettomia, joten kruunu siirtyi Marian sisarelle [[Englannin Anna|Annalle]], ja Annan kuoleman jälkeen v. 1714 Hannover - suvulle.
 
== Lähteet ==