Ero sivun ”Mannerjäätikkö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
[[Kuva:Greenland 42.74746W 71.57394N.jpg|thumb|right|350px|[[Grönlanti|Grönlannin]] mannerjäätikkö on suurin valkea alue satelliittikuvassa.]]
'''Mannerjäätiköt''' ovat yli 50 000 km²:n laajuisia, poikkileikkaukseltaan litteitä [[jäätikkö|jäätiköitä]]. Mannerjäätiköitä on nykyään vain [[Grönlanti|Grönlannissa]] ja [[Etelämanner|Etelämantereella]], mutta [[jääkausi|jääkaudella]] suuria mannerjäätiköitä oli myös [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]], [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia|Aasian]] päällä. Nykyisten mannerjäätiköiden keskipaksuus on yli kilometrin ja ne sitovat 90 %
[[Etelämantereen mannerjäätikkö]] on suurin maapallolla oleva yhtenäinen jäämassa. Se sisältää noin 25 miljoonaa kuutiokilometriä jäätä 12,3 miljoonan neliökilometrin alueella. [[Transantarktinen vuoristo]] jakaa sen suurempaan itäiseen ja pienempään läntiseen osaan. [[Grönlannin mannerjäätikkö]] on selvästi pienempi: sen tilavuus on noin kolme miljoonaa kuutiokilometriä ja pinta-ala 1,7 miljoonaa km².<ref name="ipcc" />
Rivi 9:
Mannerjäätiköt [[jäätiköiden virtaus|virtaavat]]<ref name="joughlin">[http://bigice.apl.washington.edu/background_greenland.html The Greenland Ice Sheet by Ian Joughin]</ref><ref name="jounglin_antarctica">[http://bigice.apl.washington.edu/projects_antarcticiceshelves2.html Antarctic Ice Shelf Change and Basal Melt Using ICESat, Cryosat, and Other Satellite Data University of Washington Principal Investigators: Ian Joughin and Ben Smith Funded by: NASA (Grant NNX06A103G)]</ref><ref>[http://bigice.apl.washington.edu/images/projects_Figure6.jpg projects_Figure6.jpg Figure6]. Bigice.washington.edu</ref> hitaasti mereen, koska niiden alustassa on suuren paineen ja jäätikön virtauskitkan takia sulanutta vettä ja koska jää on suuressa mitassa, pitkällä aikavälillä ja suurissa paineissa muovautuvaa. Jäätä poistuu mannerjäätiköiltä virtauksen mukana ja sulamalla. Pinnalle sataa kuitenkin uutta lunta, joka lopulta puristuu jääksi päälle satavien lumikerrosten painosta, ja näin jäätikön tasapaino säilyy.
Mannerjäätiköiden arvellaan{{kenen mukaan}} syntyneen [[Jäävirta|vuoristojäätiköistä]], jotka ovat ilmaston kylmettyä valuneet alas laaksoon [[Vuorenjuurijäätikkö|vuorenjuurijäätiköiksi]] ja paksuuntuneet. Tämän logiikan mukaan kaikkien mannerjäätiköiden
Mannerjäätikön pinnalla liikkumista vaikeuttavat monesti kylmyys, myrskyt, ohut ilma ja railot.
| |||