Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä

p
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Nuoret taistelivat punakaartien eturintamassa ja menetykset liiton riveissä olivat siten suuria. Eloonjääneistä osa pakeni [[Neuvosto-Venäjä]]lle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Karaistunut liitto nousi kuitenkin pian myös Suomessa, tammikuusta 1919 alkaen julkisena. Väliaikainen liittotoimikunta oli aloittanut toimintansa jo marraskuussa 1918. Vuoden 1919 puolivälissä toiminnassa oli 272 osastoa. Venäjälle paenneet muodostivat elokuusta 1918 alkaen Suomen työläisnuorison ulkomaisen toimeenpanevan komitean (STUT), joka julkaisi lehteä ''Rynnäkköön''. STUT kritisoi SSN:n Suomen johtoa laillisten menetelmien ylikorostamisesta. Venäjällä olleiden asenteet kuitenkin muuttuivat SSN:n toiminnan vakiinnuttua ja STUT lakkautettiin.<ref>Parkkari 1970, s. 80–85.</ref>
 
SSN:n enemmistö suuntautui vuoden 1919 aikana kohti jakautuneen työväenliikkeen jyrkempää osaa. Elokuussa SSN alkoi julkaista ''[[Sosialistinen aikakauslehti|Sosialistista aikakauslehteä]]'' (1919–1923), jonka linjan määritteli (salanimellä Usko Sotamies kirjoittanut) [[Otto Wille Kuusinen]].<ref>Jaakko Mäkelä: The Radical Left and the Communist Party in Finnish Politics. Teoksessa Political Parties in Finland. Essays in History and Politics (toim. Juhani Mylly & R. Michael Berry). University of Turku 1987, s. 157.</ref> SDP:hen kriittisesti suhtautuneet ja [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) tukemat voimat saivat enemmistön SSN:n kuudennessa edustajakokouksessa 15.–20. syyskuuta 1919. SDP:n johdon kannattajien osuus jäi kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.<ref>Saarela 1996, s. 142–143.</ref>
 
SSN:n kokous päätti liiton tukevan SDP:tä mikäli puolue palaisi jyrkälle luokkataistelun linjalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, kun vasemmisto jäi SDP:n puoluekokouksessa vähemmistöksi. Nuorisoliitossa taistelu suunnasta jatkui. Oikeistovähemmistön käsiin jäänyt Työläisnuoriso hyökkäsi avoimesti liiton johtoa vastaan. Kun lehden yhtiökokous huhtikuussa 1920 päätti olla noudattamatta SSN:n päätöksiä, teki SSN:n liittotoimikunta päätöksen uuden lehden aloittamisesta. ''Nuori Työläinen'' ilmestyi ensi kerran kesäkuun alussa. Osapuolten välejä hiersi myös kysymys kansainvälisestä suuntautumisesta. Keväällä 1920 järjestettiin jäsenäänestys [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistiseen nuorisointernationaaliin]] (KNI) liittymisestä. Hankkeen puolesta äänesti 2 029 ja sitä vastaan 659. Tuloksesta huolimatta liittymistä ei toteutettu heti. SSN:n liittoneuvosto päätti asian viimein 27. helmikuuta 1921 äänin 15–3.<ref>Parkkari 1970, s. 94,99–102.</ref> SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa [[Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto|Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton]]. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.<ref>Saarela 1996, s. 313.</ref> SSN:stä erosi riitelyn seurauksena noin 60 perusjärjestöä ja yksi piirijärjestö.<ref>Parkkari 1970, s. 103.</ref>
24 385

muokkausta