Avaa päävalikko

Muutokset

51 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| huomioita =
}}
'''Paavo Juhani Haavikko''' ([[25. tammikuuta]] [[1931]] [[Helsinki]] – [[6. lokakuuta]] [[2008]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]], [[runoilija]] ja [[kustantaja]]. Haavikko julkaisi yli 70 teosta. Hänen runokokoelmiaan on käännetty 12 kielelle. Haavikkoa pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1900-luvun jälkipuolen kirjailijoista ja runoilijoista.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Suomen kirjallisuushistoria 1–3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-746-133-X}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://demokraatti.fi/oraakkelin-ja-pessimistin-kootut-runot-kaikki-heidan-vihreytensa/ | Nimeke=Oraakkelin ja pessimistin Kootut runot: Kaikki heidän vihreytensä | Tekijä=Mäkijärvi, Esa | Julkaisu=Demokraatti | Ajankohta=12.2.2015 | Viitattu=24.2.2015}}</ref> Hänet palkittiin muun muassa kansainvälisellä [[Neustadtin kansainvälinen kirjallisuuspalkintoNeustadt-palkinto|Neustadt-palkinnolla]] 1984 ja [[Akateemikko|taiteen akateemikon]] arvonimellä 1994.
 
Haavikko oli paitsi kirjailija ja kustantaja, myös liikemies kiinteistö- ja metsäkauppa-alalla.<ref name="Kansallisbiografia"/> Haavikko toimi [[Otava (kirjankustantamo)|kustannuosakeyhtiö Otavan]] kirjallisena johtajana 1967–1983 ja hän oli myös Otavan, [[Yhtyneet Kuvalehdet|Yhtyneet Kuvalehdet Oy]]:n]] ja [[Rautakirja|Rautakirja Oy]]:n]] johtokuntien jäsenenä 1970-luvulla.<ref>[http://runeberg.org/kuka/1978/0162.html Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)]</ref> Hänelle myönnettiin akateemikon ja [[Helsingin yliopisto]]n kunniatohtorin arvonimet, mutta hän ei itse käyttänyt niitä.<ref name="Kansallisbiografia"/>
 
== Kirjailijanura ==
Haavikon ensimmäinen runokokoelma ''Tiet etäisyyksiin'' ilmestyi vuonna 1951. Proosateoksista kokoelma ''Lasi Claudius Civiliksen salaliittolaisten pöydällä'' (1964) herätti huomiota ja siihen sisältyvä novelli ”Lumeton aika” jäi elämään. Näytelmistä ensimmäinen, ''Münchhausen'' (1960), herätti kiistaa väitetyn käsittämättömyytensä takia. Myöhemmistä näytelmistä etenkin ''Sulka'' (1973) tuli suosituksi. Haavikko on tehnyt [[libretto]]ja [[Aulis Sallinen|Aulis Sallisen]] säveltämiin [[Ooppera|oopperoihin]], kuten ''Kuningas lähtee Ranskaan'' (1974) ja ''Ratsumies'' (1974). Lisäksi hän kirjoitti [[Kolumni|kolumneja]] muun muassa ''[[Uusi Suomi|Uuteen Suomeen]]'' ja ''[[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehteen]]''.
 
Haavikko perusti 1975 kustannusyhtiö [[Art House]]n, jonka siipien suojaan tuli myöhemmin myös [[Jalava (kirjankustantamo)|Jalava -kirjankustantamo]]. Vuonna 1988 Art House osti lisäksi [[Uusi Suomi]] -yhtiöiltä ammatti- ja oppikirjallisuutta kustantavan [[Tietosanoma|Tietosanoma Oy]]:n]].<ref>[http://kauppa.tietosanoma.fi/tietosanoma Tietoa ArtHouse-ryhmästä]</ref> Haavikon yrityksiin kuului lisäksi [[Pudasjärvi|Pudasjärvellä]] [[turve]]tuotantoa harjoittanut ''Polar-sammal Oy'', ja Haavikon perhe omisti myös noin 1 000tuhat hehtaaria metsää pääosin Pohjois-Suomessa.<ref>[http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kustantajaperhe-tekee-turvebisnesta/469078/ Kustantajaperhe tekee turvebisnestä, Kaleva 6.7.2002]</ref>
 
Filosofian [[kunniatohtori]]n arvon Haavikko sai [[Helsingin yliopisto]]sta 1969. Akateemisia opintoja hän ei harjoittanut, vaan toimi jo nuoresta pitäen [[liikemies|liikemiehenä]]. Alan sanasto ja ajattelutapakin näkyvät hänen runoissaan. ''Olen”Olen enemmän yrittäjä kuin kirjailija, vaikka olenkin kirjoittanut paljon ja kiireellä''kiireellä”, sanoo Haavikko totesi vuonna 2001.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/200810078385520_uu.shtml | Nimeke=Miljoonien perintö | Tekijä=Kupiainen, Jari | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=8.10.2008 | Viitattu=3.9.2009}}</ref> Teoksessa ''Puolustuspuhe'' (1977) Haavikko selvittää kirjoittamisen etiikkaansa ja kertoo varmistaneensa sen, ettei hänen kirjoituksiaan voi käyttää hyväksi.
 
Haavikko ansioitui myös elokuvakäsikirjoittajana. Hän teki alkuperäiskäsikirjoituksen [[Alfred Kordelin]]in murhasta kertovaan elokuvaan ''[[Mommilan veriteot 1917]]'' (1973) ja toimi yhtenä käsikirjoittajana [[Maunu Kurkvaara]]n elokuvassa ''[[Menestyksen maku (elokuva)|Menestyksen maku]]'' (1983). Lisäksi hän dramatisoi oman näytelmänsä ''Kuningas lähtee Ranskaan'' [[Anssi Mänttäri]]n ohjaamaksi [[Kuningas lähtee Ranskaan (elokuva)|elokuvaksi]] yhdessä Mänttärin ja [[Heikki Katajisto]]n kanssa. Hänen tunnetuin työnsä elokuvan alalla on [[Kalevala]]an pohjautuva käsikirjoitus neliosaiseen, [[Kalle Holmberg]]in ohjaamaan neliosaiseen televisiosarjaan ''[[Rauta-aika]]'' (1982).
 
Haavikon [[romaani|esikoisromaani]] ''Yksityisiä asioita'' (1960) käsittelee [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 tapahtumia]]. Jännitysromaanin ''Barr-niminen mies'' ensimmäisen painoksen (1976) hän julkaisi [[Salanimi|salanimellä]] Anders Lieksman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/artikkeli/Esko+Laukosta+Olavi+Kokkoon/HS20060826SI1KU02l6g | Nimeke=Esko Laukosta Olavi Kokkoon | Tekijä= | Selite= | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=26.8.2006 | Viitattu=20.10.2008}}</ref>
70 109

muokkausta