Ero sivun ”Valfrid Perttilä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p Suomen Kommunistinen Puolue
muotoillaan uusiksi; on epäselvää, mistä tuo "punaisen Suomen valtionpäämies" -tulkinta on peräisin
Rivi 1:
'''Matti Valfid Perttilä''' ([[23. syyskuuta]] [[1878]] [[Isokyrö]] – [[1953]] [[Neuvostoliitto]]) oli suomalainen poliitikko. Perttilä toimi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen sosialidemokraattisen puolueen]] kansanedustajana Uudenmaan (1907–1909 ja 1910–1913) ja Hämeen eteläisestä (1917) vaalipiiristä. [[Kansanvaltuuskunta|Kansanvaltuuskunnan]]Punaisten johtotehtävissä [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana toiminut Perttilä pakeni sodan päätyttyä [[Neuvosto-Venäjä]]lle.
 
Ennen kansanedustajaksi nousuaan Perttilä toimi merimiehenä ja kirvesmiehenä vuodesta [[1903]] Helsingissä. Hän oli [[Helsingin Kansallislakon keskuskomitea]]n jäsen suurlakon aikana 1905. Ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisesti toiminut Perttilä toimi [[Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto|Suomen kuljetustyötekijäin liiton]] sihteerinä vuonna 1916 ja oli perustamassa Helsingin merimiesten ja lämmittäjäin ammattiosastoa, joka hyväksyttiin kuljetustyöntekijäin liittoon ammattiosasto numero 21:nä. Yhdistyksestä kehittyi [[Suomen Merimies-Unioni]].
 
[[Sisällissodan aikana Valfrid Perttilästä tuli 14. helmikuuta]] [[1918]] Valfridtoimintansa Perttilästä tuli Suomenaloittaneen [[työväen pääneuvosto]]n puheenjohtaja, mikäeli muodollisesti tarkoitti parlamentin puhemiestä,periaatteessa punaisen Suomen valtionpäämiestä, jonka tehtävänä oli valvoa [[Kullervo Manner]]in johtaman punaisen hallituksenparlamentin toimiapuhemies. Pääneuvostossa oli 35 jäsentä.
 
Sodan jälkeen Perttilä pakeni [[Tukholma]]an ja sieltä Neuvosto-Venäjälle, missä hän sai kansalaisuuden 1920. Hän toimi sekä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] että [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] tehtävissä. SKP:n perustajajäseniin kuuluneesta Perttilästä tuli vuonna 1922 puolueen keskuskomitean agitaatiojärjestön puheenjohtaja.