Ero sivun ”Salpausselät” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Salpausselkä||Lahden kaupunginosasta on [[Salpausselkä (Lahti)|oma artikkelinsa]].}}
[[kuva:Salpausselat-kartta.svg|thumb|330px|Kolme Salpausselkää ja [[Sisä-Suomen reunamuodostuma]].]]
 
'''Salpausselät''' ovat [[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[Viime jääkausi Suomessa|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]]. Niitä on kolme, joista kaksi ovat pidempiä. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 kilometriä.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto (toim.) | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = }}</ref> Salpausselät koostuvat lajittuneesta [[moreeni]]sta, [[savi|savesta]] ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
 
Ensimmäinen Salpausselkä kulkee [[Hanko|Hangosta]] [[Lohja]]n, [[Hyvinkää]]n, [[Lahti|Lahden]], [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n kautta [[Värtsilä (kunta)|Värtsilän]]n tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]], [[Vesijärvi (Päijät-Häme)|Vesijärven]] ja [[Saimaa]]n kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä [[Lohjanharju]] tai Lohjanselkä.
 
Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa [[Bromarv]]ista ja kulkee muun muassa [[Vääksy]]n kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja [[Päijänne|Päijänteen]]. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean [[Kyläniemi|Kyläniemen]] sekä idempänä [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajaveden]] ja [[Puruvesi|Puruveden]] kaakkoisrannan.
 
Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain [[Kemiönsaari|Kemiönsaaresta]] [[Hämeenlinna]]n seudulle. [[Jurmo]] on sen jatke.
Rivi 12:
== Salpausselkien syntyhistoria ==
 
Salpausselät ovat syntyneet [[Suomenviime jääkausi|jääkaudella]], jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti [[nuorempiNuorempi dryaskausidryas|nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella]]. Vuoden keskilämpötila oli Etelä-Suomessa 10–11°C nykyistä alempi<ref>Esko Kuusisto, Jukka Käyhkö: Globaalimuutos, s. 42 ennen kohtaa "Röntgenkuvia jään arkistosta"</ref>. <ref name=mk/> Noin 12&nbsp;250–12&nbsp;050 vuotta sitten <ref name="shk">Petri Haapala (päätoim.): Suomen historian kartasto, Karttakeskus 2007. ISBN 978-951-593-029-3</ref> syntyi Ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä.
 
Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11&nbsp;790–11&nbsp;590 Toinen Salpausselkä noin 200 vuodessa 15–25 kilometriä Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti [[holoseeni]]n alussa. Noin 11&nbsp;300–10&nbsp;400 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä Kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi 11&nbsp;000–10&nbsp;900 kalenterivuotta sitten noin 80–150 kilometriä Salpausselkien pohjoispuolelle [[Sisä-Suomen reunamuodostuma]] Jyväskylästä lounaaseen.<ref name=mk/><ref name=shk/>
 
== Katso myös ==
 
*[[Moreeni]]
*[[Jääkausi]]
*[[Veiksel-jääkausi]]
*[[Jääkausi Suomessa]]
*[[Nuorempi Dryas]]
*[[Lohjanharju]]
*[[Salpausselän hyppyrimäet]]