Ero sivun ”Jääkäri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hyvin
Merkkaukset:  seulottavat   virheellinen wikikoodi  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 20:
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen]] ja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana [[Saksan armeija]] otti jääkäri-nimen käyttöön useille kevyille yksiköille, kuten vuoristossa toimiville joukoille sekä sotien välissä myös uudenlaisille [[laskuvarjojääkäri|laskuvarjojääkäreille]] (''Fallschirmjäger'').dkdkdkdkkd
 
 
==Suomen jääkärit==
{{Pääartikkeli|[[Jääkäriliike]]}}
[[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] jääkäriliike kehittyi [[sortokausi|sortovuosien]] aikana, kun Suomessa pohdittiin itsenäistymisen mahdollisuutta ja toivottiin yleisesti [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Jääkäriliike kehittyi [[ylioppilas]]piireissä, ja se otti päämääräkseen Suomen irrottamisen Venäjästä.
 
Koska sotilaskoulutusta oli vaikea saada Suomessa, suomalaiset kääntyivät [[Saksan keisarikunta|saksalaisten]] puoleen. Suoritettiin maanlaajuinen salainen värväys, ja vuonna 1915 ensin 200 ja myöhemmin jopa 2 000 nuorta miestä matkusti Saksaan ja sai koulutuksen Kuninkaallisen [[Preussi]]n [[jääkäripataljoona 27|jääkäripataljoona 27:ssä]].
 
Pataljoona osallistui taisteluihin Venäjää vastaan [[Baltian maat|Baltiassa]]. Vuonna 1918 osa jääkäreistä palasi sotimaan [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]]. Osa jääkäreistä jäi sodan jälkeen palvelemaan upseereina ja valtaosa osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosotajatkoso
ta]]an. Yhteensä 49 jääkäriupseeria sai [[kenraali]]n sotilasarvon ja jääkäreiden vaikutus [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] kehittämisessä oli hyvin suuri 1950-luvulle asti. Näillä ”Saksan-jääkäreillä” oli oikeusrynnäkköpanssarivaunulla käyttääja varsinaisen sotilasarvonsa edessä määriteosaa ''jääkäri'' (esimerkiksi jääkärikenraali, jääkärimajuri).taistelevat
 
Suomessa itsenäisyyden alkuvaiheissa [[jääkärijoukko|jääkärijoukot]] olivat jalkaväkijoukkoja, jotka oli varustettu marssia nopeampaa liikkumista varten polkupyörin. 1910-luvulla ja sen jälkeenkin kutsuttiin Saksassa sotilaskoulutusta hankkinutta sotilasta suomen kielellä ''Saksan jääkäriksi'', jottei sana olisi sekoittunut metsästäjään.{{lähde}}
 
Jääkäreiden perinne näkyy edelleen myös miehistön [[sotilasarvo]]issa ja kauluslaatoissa. Aikaisemmin Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Lapin, ym. jääkäripataljoonat (myös [[Rannikkojääkäripataljoona]] Upinniemessä) vaalivat jääkäriliikkeen perinteitä, joten niissä miehistön kauluslaatassa oli keltaiset reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli jääkäri. Muissa jalkaväen joukko-osastoissa (muun muassa Savon ja [[Kainuun Prikaati|Kainuun prikaateissa]]) miehistön kauluslaatassa oli tuolloin harmaat reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli [[sotamies]]. Sittemmin jääkäripataljoonat on liitetty joukkoyksikköinä prikaateihin, ja kaikki jalkaväkiyksiköiden sotilaat ovat nykyään jääkäreitä. Myös kauluslaatat ovat nykyisissä jalkaväkiyksiköissä keltareunuksisia ja vihreäpohjaisia. Jääkäriliikkeen perintöä on myös [[Panssariprikaati]]in kuuluva [[Jääkäritykistörykmentti]], entinen ''Jääkäripatteristo''. Tämän lisäksi kyseinen prikaati (kuten nykyään myös [[Karjalan prikaati]]) kouluttaa panssarijääkäreitä, jotka liikkuvat rynnäkköpanssarivaunulla ja taistelevat jalan.
 
[[Luokka:Koulutushaarat]]