Ero sivun ”Titaanidioksidi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
p kh
Rivi 15:
 
== Ominaisuudet ==
Titaanidioksidi (TiO<sub>2</sub>) on hyvin [[inertti]], myrkytön [[valkoinen]] yhdiste, jonka [[moolimassa]] on 79,90. Sen taittokerroin on erittäin korkea (2,6–2,9) minkä takia sitä käytetään maaleissa, papereissa ja muoveissa lisäämään niiden [[peittokyky|peittokykyä]]. Titaanidioksidipigmentit ovat parempien ominaisuuksiensa vuoksi syrjäyttäneet lyijypohjaiset pigmentit ja TiO<sub>2</sub> onkin ominaisuuksiensa takia tuotetuin epäorgaaninen [[väriaine]]. Esimerkiksi maalien painosta on usein yli 20  % titaanipigmenttiä.<ref>Force 1991, Griebler et al. 2006</ref>
 
Titaanidioksidin [[moolimassa]] on 79,9&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] 1&nbsp;855&nbsp;°C, [[kiehumispiste]] 2&nbsp;500&ndash;3&nbsp;000&nbsp;°C, [[tiheys]] 3,9&ndash;4,3&nbsp;g/cm³ ja [[CAS-numero]] 13463-67-7.
 
== Käyttö ja muodot==
Vuonna 1994 valmistetusta titaanipigmentistä käytettiin 59  % pinnoitteina ja maaleina, 20  % muovien lisäaineena, 13  % paperin lisäaineena ja 8  % muuhun käyttöön. Väriaineen lisäksi titaanidioksidia käytetään esimerkiksi [[Katalysaattori|katalysaattoreissa]] voima- ja teollisuuslaitoksilla, UV-suojana [[aurinkovoide|aurinkovoiteissa]] sekä elektrokeraamisissa tuotteissa.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
 
TiO<sub>2</sub> esiintyy kolmessa eri kidemuodossa: tetragonisina rutiilina ja anantaasina sekä harvinaisena rombisena brookiittina. Teollisuudessa valmistetaan rutiilia ja anantaasia, joiden valmistustavat sekä käyttötarkoitukset ovat erilaiset. Termodynaamisesti rutiili on vakain kidemuoto: jos anantaasia lämmitetään yli 700  °C lämpötilaan, sen kiderakenne muuttuu pysyvästi rutiiliksi.<ref>Murphy & Frick 2006</ref>
 
Rutiili on titaanidioksidin kidemuodoista tihein ja kovin. Sen tiheys on 4,21  g/cm3 ja kovuus Mohsin asteikolla 6,5    7,0 kun anantaasin tiheys on 4,06  g/cm3 ja kovuus 5,5.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
 
Titaanipigmenttejä tuotetaan kahdella eri prosessilla: sulfaattiprosessilla ja kloridiprosessilla. Sulfaattiprosessissa raaka-materiaaliraakamateriaali hajotetaan rikkihapon avulla 150–220 º °C lämpötilassa. Prosessissa syntyvä titaanidioksidihydraatti saostetaan ja sen epäpuhtaudet poistetaan jatkoprosesseissa. Kloridiprosessissa raaka-materiaalitraakamateriaalit reagoivat kloorin kanssa 700–1200 º °C lämpötilassa, ja syntyy [[titaanitetrakloridi|titaanitetrakloridia]]. Se [[tislaus|tislataan]] muista klooriyhdisteistä ja sitten sitä poltetaan 900–1400  °C lämpötilassa, jolloin muodostuu puhdasta TiO<sub>2</sub>:ta. Molemmissa prosesseissa puhdasta titaanidioksidia vielä muokataan sen käyttötarkoituksen mukaan. Titaanipigmenttilaatuja eri tarkoituksiin onkin yli 400.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
 
{|{{prettytable}} style="float:right; clear:right"
|+ TiO<sub>2</sub>-tuotanto vuosittain.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
|
! colspan="2" | Sulfaattiprosessi
! colspan="2" | Kloridiprosessi
Sulfaattiprosessi
! Yhteensä
! colspan="2" |
|-
Kloridiprosessi
! Vuosi
!
! kt/a
Yhteensä
! Prosenttiosuus<br/>tuotannosta
|-
! kt/a !
! Prosenttiosuus<br/>tuotannosta
Vuosi
! kt/a
!
|-
kt/a
! 1965
!
| 1254
Prosenttiosuus<br/>tuotannosta
| 90,3
!
| 135
kt/a
| 9,7
!
| 1389
Prosenttiosuus<br/>tuotannosta
|-
!
! 1970
kt/a
| 1499
|-
| 77,4
!
| 437
1965
| 22,6
|
| 1936
1254
|-
! 1977
90,3
| 1873
|
| 72,3
135
| 716
|
9| 27,7
| 2589 |
|-
1389
! 1988
|-
| 1781
!
| 60,2
1970
| 1178
|
| 39,8
1499
| 2959 |
|-
77,4
! 1995
|
| 1481
437
| 46,0
|
| 1739
22,6
| 54,0
|
| 3220
1936
|-
! 2000 (arvio)
!
| 1540
1977
| 40,0
|
| 2310
1873
| 60,0
|
| 3850
72,3
|
716
|
27,7
|
2589
|-
!
1988
|
1781
|
60,2
|
1178
|
39,8
|
2959
|-
!
1995
|
1481
|
46,0
|
1739
|
54,0
|
3220
|-
!
2000 (arvio)
|
1540
|
40,0
|
2310
|
60,0
|
3850
|}
 
== Valmistus ==
 
Puhtaan titaanioksidin valmistusreaktio keksittiin 1908 ja sen teollinen valmistus alkoi Norjassa vuonna 1916.<ref>Güther et al. 2005</ref> Titaanidioksidia voidaan valmistaa sulfaatti- tai kloridiprosessilla. Kloridiprosessia käytetään kun raaka-aineena on rutiilimineraali ja sulfaattiprosessia kun raaka-aine on esimerkiksi [[ilmeniitti]]. Esimerkiksi [[Porin titaanidioksiditehdas|Porin titaanidioksiditehtaalla]] Suomessa jalostetaan slagia ja ilmeniittiä, jolloin käytetään sulfaattiprosessia.<ref>Seppälä 1999</ref> Titaanidioksidin sulamispiste on noin 1800 1 800 °C ja se reagoi yli 500  °C lämpötilassa kloorin kanssa muodostaen titaanitetrakloridia kun hiiltä on läsnä.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
 
Kloridiprosessissa titaanimineraalit muutetaan titaanitetrakloridiksi ja siitä titaanidioksidiksi tai titaanimetalliksi. Kloridimenetelmä on uudempi kuin sulfaattimenetelmä ja se saastuttaa vähemmän, mutta se vaatii raaka-aineekseen paljon titaanidioksidia sisältävän malmin (yli 70  %). Jotkut tehtaat ovat kuitenkin onnistuneet tuottamaan kloridiprosessin kautta titaanidioksidia myös muuttuneesta ilmeniitistä, jonka titaanidioksidipitoisuus on noin 60  %. Joka tapauksessa tätä tuotantotapaa käyttävien tehtaiden pääraaka-aine ei ole ilmeniitti.<ref>Force 1991</ref>
 
Sulfaattimenetelmässä TiO<sub>2</sub> tiivistetään malmista rikkihapon avulla monimutkaisessa prosessissa. Tässä prosessissa ei raaka-aineelta vaadita korkeaa titaanidioksidipitoisuutta, mutta sen jätteet ovat ympäristömyrkkyjä, ellei niitä neutraloida. Itse asiassa tässä prosessissa raaka-aineet, joissa on korkea titaanidioksidipitoisuus, eivät ole reaktiokykyisiä. Yleensä sulfaattiprosessia käyttävien titaanipigmenttitehtaiden käyttämän ilmeniittiraaka-aineen titaanidioksidipitoisuus on 45–60  %.<ref>Force 1991</ref>
 
Ilmeniittiä ja muita matalan TiO<sub>2</sub>-pitoisuuden raaka-aineita voidaan muokata niin, että niitä voidaan käyttää hyväksi kloridiprosessissa. Tämä voidaan tehdä siksikin, että puhtaampi raaka-aine vähentää sulfaattiprosessissa syntyvien jätteiden määrää.<ref>Force 1991</ref>