Ero sivun ”Fredrik IV” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Frederik 4 Danmark.jpg|thumb|Fredrik IV. [[Rosalba Carriera]]n maalaama muotokuva vuodelta 1709.]]
'''Fredrik IV''' ([[tanskan kieli|tanskaksi]] '''Frederik 4.''') ([[11. lokakuuta]] [[1671]] – [[12. lokakuuta]] [[1730]]) oli [[Tanska]]n kuningas vuosina [[1699]]–17301699–1730.
 
Fredrikin hallintokausi alkoi sodalla [[Ruotsi]]a vastaan. Tanskan liittolaisina olivat [[Puola]] ja [[Venäjä]], ja tämä "[[suuri Pohjan sota|suureksi Pohjan sodaksi]]" nimetty sota kesti yli 20 vuotta. Tanskan tavoitteena oli vallata Ruotsilta [[Skåne]], ja Ruotsin liittolaiselta [[Holstein-Gottorp]]in herttuakunnalta oli tarkoitus ottaa [[Schleswig|Slesvig]]. Tanskan sotaretki loppui kuitenkin lyhyeen, sillä Fredrikin serkku, Ruotsin kuningas [[Kaarle XII]], pakotti tanskalaiset rauhaan jo vuonna [[1700]], sodan ensimmäisenä vuonna.
'''Fredrik IV''' ([[tanskan kieli|tanskaksi]] '''Frederik 4.''') ([[11. lokakuuta]] [[1671]] – [[12. lokakuuta]] [[1730]]) oli [[Tanska]]n kuningas vuosina [[1699]]–1730.
 
Fredrik ei lannistunut vuoden 1700 tappiosta, vaan odotti sopivaa hetkeä liittyäkseen sotaan uudelleen suureen Pohjan sotaan. Tällainen hetki tuli vuonna [[1709]], kun Ruotsi kärsi [[Pultavan taistelu]]ssa suuren tappion Venäjää vastaan. Tanskan joukot tekivät maihinnousun Skåneen, mutta heidän armeijansa suoritukset olivat jälleen kehnonlaisia. Tanskan liittolainen Venäjä ajoi kuitenkin Ruotsin niin ahtaalle, että lopulta Tanskakin saattoi esiintyä sodan voittajana. Frederiksborgin rauhassa [[1720Frederiksborgin rauha]]ssa 1720 Tanska sai Ruotsilta sotakorvauksia. Holstein-Gottorpin herttuakunnalta se sai Slesvigin. Saalis jäi aikamelko pieneksi, kun ottaa huomioon, että suuri Pohjan sota oli Tanskalle erittäin raskas koettelemus.
Fredrikin hallintokausi alkoi sodalla [[Ruotsi]]a vastaan. Tanskan liittolaisina olivat [[Puola]] ja [[Venäjä]], ja tämä "[[suuri Pohjan sota|suureksi Pohjan sodaksi]]" nimetty sota kesti yli 20 vuotta. Tanskan tavoitteena oli vallata Ruotsilta [[Skåne]], ja Ruotsin liittolaiselta [[Holstein-Gottorp]]in herttuakunnalta oli tarkoitus ottaa [[Schleswig|Slesvig]]. Tanskan sotaretki loppui kuitenkin lyhyeen, sillä Fredrikin serkku, Ruotsin kuningas [[Kaarle XII]] pakotti tanskalaiset rauhaan jo vuonna [[1700]], sodan ensimmäisenä vuonna.
 
Sotimisen ohella Fredrik ehti tehdä kaikenlaista muutakin, sillä hän oli älykäs ja aikaansaava kuningas. [[Maaorjuus]] lakkautettiin [[Själlanti|SjällannissaSjælland]]issa vuonna [[1702]], kouluja rakennettiin, ja [[gregoriaaninen kalenteri]] otettiin käyttöön. Fredrik oli myös innokas kristinuskon[[kristinusko]]n levittäjä. Hänen aloitteestaan lähetyssaarnaajia lähetettiin muun muassa [[Intia]]an ja [[Grönlanti]]in. Fredrik harrasti myös kulttuuria ja oli erityisen kiinnostunut arkkitehtuurista.
Fredrik ei lannistunut vuoden 1700 tappiosta, vaan odotti sopivaa hetkeä liittyäkseen uudelleen suureen Pohjan sotaan. Tällainen hetki tuli vuonna [[1709]], kun Ruotsi kärsi [[Pultavan taistelu]]ssa suuren tappion Venäjää vastaan. Tanskan joukot tekivät maihinnousun Skåneen, mutta heidän armeijansa suoritukset olivat jälleen kehnonlaisia. Tanskan liittolainen Venäjä ajoi kuitenkin Ruotsin niin ahtaalle, että lopulta Tanskakin saattoi esiintyä sodan voittajana. Frederiksborgin rauhassa [[1720]] Tanska sai Ruotsilta sotakorvauksia. Holstein-Gottorpin herttuakunnalta se sai Slesvigin. Saalis jäi aika pieneksi, kun ottaa huomioon, että suuri Pohjan sota oli Tanskalle erittäin raskas koettelemus.
 
Fredrik avioitui vuonna [[1695]] Luisa von Mecklenburgin kanssa. Avioliiton toimivuutta haittasi jonkin verran se, että Fredrik harrasti kaksinnaimista. Kuningatar Luisan kanssa hänellä oli viisi lasta, ja kolmen muun naisen kanssa yhteensä kahdeksan lasta. Vanhetessaan Fredrik tosin alkoi katua syntejään. Hän koki [[pietismi|pietistisen]] herätyksen.<ref name="DK"/>
Sotimisen ohella Fredrik ehti tehdä kaikenlaista muutakin, sillä hän oli älykäs ja aikaansaava kuningas. [[Maaorjuus]] lakkautettiin [[Själlanti|Själlannissa]] vuonna [[1702]], kouluja rakennettiin, ja [[gregoriaaninen kalenteri]] otettiin käyttöön. Fredrik oli myös innokas kristinuskon levittäjä. Hänen aloitteestaan lähetyssaarnaajia lähetettiin muun muassa [[Intia]]an ja [[Grönlanti]]in. Fredrik harrasti myös kulttuuria ja oli erityisen kiinnostunut arkkitehtuurista.
 
Fredrik kuoli tuberkuloosiin[[tuberkuloosi]]in vuonna 1730 [[Odensen linnassalinna]]ssa, ja hänet haudattiin [[Roskilden tuomiokirkko|Roskilden katedraaliin.]].<ref name="DK">[http://www.danmarkskonger.dk/king43.htm King Frederik 4th] Danmarks Konger.</ref>
Fredrik avioitui vuonna [[1695]] Luisa von Mecklenburgin kanssa. Avioliiton toimivuutta haittasi jonkin verran se, että Fredrik harrasti kaksinnaimista. Kuningatar Luisan kanssa hänellä oli viisi lasta, ja kolmen muun naisen kanssa yhteensä kahdeksan lasta. Vanhetessaan Fredrik tosin alkoi katua syntejään. Hän koki [[pietismi|pietistisen]] herätyksen.<ref name="DK"/>
 
Fredrik kuoli tuberkuloosiin vuonna 1730 Odensen linnassa, ja hänet haudattiin Roskilden katedraaliin..<ref name="DK">[http://www.danmarkskonger.dk/king43.htm King Frederik 4th] Danmarks Konger</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
 
{{Edeltäjä-seuraaja|
Rivi 24:
{{Tynkä/Kuninkaallinen}}
 
[[Luokka{{AAKKOSTUS:Norjan kuninkaat|Fredrik 4]]}}
[[Luokka:TanskanNorjan kuninkaat|Fredrik 4]]
[[Luokka:VuonnaTanskan 1671 syntyneet|Fredrik 4kuninkaat]]
[[Luokka:Vuonna 17301671 kuolleet|Fredrik 4syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1730 kuolleet]]