Ero sivun ”A. K. Cajander” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi=
| kuva= [[
| arvo=[[Suomen pääministeri|Suomen 8., 10. ja 22. pääministeri]]
| virassa=[[Cajanderin I hallitus]]<br>2.6.1922–14.11.1922<br>[[Cajanderin II hallitus]]<br>18.1.1924–31.5.1924<br>[[Cajanderin III hallitus]]<br>12.3.1937–1.12.1939
| edeltäjä=[[Juho Vennola]]
| seuraaja=[[Kyösti Kallio]]
| arvo2= [[Suomen puolustusministeri]]<ref name="defmin.fi">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.defmin.fi/?s=39| Nimeke =Suomen puolustusministerit|Julkaisija= puolustusministeriö| Viitattu = 29.5.2010}}</ref>
| virassa2= [[Mantereen hallitus]]<br>
| edeltäjä2= [[Jalo Lahdensuo]]
|seuraaja2= [[Juho Niukkanen]]<ref name="defmin.fi"/>
|arvo3= [[Suomen
|virassa3= [[Cajanderin I hallitus]]<br>
|edeltäjä3= [[Juho Niukkanen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=7| Nimeke =Vennolan II hallitus|Julkaisija= valtioneuvosto| Viitattu = 7.2.2011}}</ref>
|seuraaja3= [[Juho Niukkanen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=9| Nimeke =Kallion hallitus|Julkaisija= valtioneuvosto| Viitattu = 7.2.2011}}</ref>
| kansanedustajana = 1.8.1929–31.8.1933<br>1.9.1936–21.1.1943
| eduskuntaryhmä =
| vaalipiiri =
| syntymäaika = [[4. huhtikuuta]] [[1879]]
| syntymäpaikka = [[Uusikaupunki]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|4|4|1879|21|1|1943}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| puolue = [[Kansallinen
}}
'''Aimo Kaarlo Cajander''' ([[4. huhtikuuta]] [[1879]] [[Uusikaupunki]] – [[21. tammikuuta]] [[1943]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[metsätiede|metsätieteilijä]] ja poliitikko, [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] ylijohtaja, [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuoleen]] puheenjohtaja sekä kolminkertainen [[Suomen pääministeri|pääministeri]].<ref name="E3">{{Edustajamatrikkeli|nro=910320}}</ref> [[Talvisota|Talvisodan]] syttyminen katkaisi hänen poliittisen uransa ja on leimannut hänen jälkimainettaan. Cajander kehitti [[Metsätyyppioppi|metsätyyppiopin]].
== Elämänvaiheet ==
Cajander syntyi [[Uusikaupunki|Uudessakaupungissa]] ja hänen vanhempansa olivat alkeiskoulun rehtori [[Karl Alexander Cajander]] ja [[Mynämäki|Mynämäen]] kihlakunnan kruununvoudin tytär Anna Mathilda Cajander Allenius.<ref>[http://www.bratieto.fi/html/ahti.htm Sukutaulu]</ref>
A. K. Cajanderin poikia olivat kasvitieteilijä [[Aarno Kalela]] ja metsäntutkija [[Erkki Kalela]], joista ensin mainitun pojista [[Jorma Kalela]] on [[Turun yliopisto]]n [[poliittinen historia|poliittisen historian]] [[emeritusprofessori]] ja [[suurlähettiläs]] [[Jaakko Kalela]] [[tasavallan presidentin kanslia]]n entinen kansliapäällikkö.▼
Presidentti [[K. J. Ståhlberg]] kutsui Cajanderin yllättäen virkamiespääministeriksi kesäkuussa 1922, vaikkei hän sitä ennen ollut osallistunut politiikkaan. Hänellä oli tosin [[Kansallinen kokoomus|kokoomuksen]] jäsenkirja, mutta hänen poliittiset mielipiteensä olivat lähempänä presidentin edustamaa edistyspuoluetta. [[Cajanderin I hallitus]] hoiti maan asioita [[Eduskuntavaalit 1922|eduskuntavaalien]] ylitse, 166 päivän ajan. Se oli itsenäisen Suomen ensimmäinen [[virkamieshallitus]]. Pääministeri Cajander hoiti samalla myös toisen maatalousministerin salkkua. Tammikuussa 1924 hän palasi vastaavissa olosuhteissa johtamaan toistakin hallitusta ([[Cajanderin II hallitus]], 135 päivää), jonka kaudelle osui niin sanottu [[upseerikriisi]], mistä kuitenkin selvittiin välikohtauksitta. Cajander alkoi näin vähitellen kiskoontua politiikkaan, ja hän liittyi Kansalliseen Edistyspuolueeseen 1927. Seuraavana vuonna hänestä tuli puolustusministeri [[Oskari Mantere]]en [[Mantereen hallitus|virkamieshallitukseen]] ja [[Eduskuntavaalit 1929|vaaleissa 1929]] hänet valittiin eduskuntaan Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Vuonna 1933 Cajander valittiin jo puolueensa puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän toimi kuolemaansa asti. 1930-luvulla hänet nähtiin edistyspuolueen vasemman siiven johtavana poliitikkona, [[T. M. Kivimäki]] oikean siiven. Hän johti ajoittain myös pieneksi kutistunutta eduskuntaryhmää ja oli tasavallan presidentin valitsijamiehenä [[Suomen presidentinvaalit 1937|1937]] ja uudelleen [[Suomen presidentinvaali 1940|1940]].▼
=== Akateeminen ura ===
Kolmannen kerran Cajander kohosi pääministeriksi keväällä 1937, tällä kertaa poliitikkona eikä virkamiehenä. [[Cajanderin III hallitus]] muistetaan Suomen ensimmäisenä [[Punamultahallitus|punamultahallituksena]], jonka vahvat puolueet olivat maalaisliitto ja SDP. Kolmantena pyöränä oli pieni edistyspuolue, ja Cajanderille jäi sovittelijan rooli hallituksen vahvojen miesten, [[Juho Niukkanen|Juho Niukkasen]] ja [[Väinö Tanner]]in välissä. Hän aloittikin sittemmin traditioksi muodustuneen niin sanotun [[hallituksen iltakoulu]]n järjestämisen viikoittain. Hallituksen tärkeimmät aikaansaannokset olivat [[kansaneläke]]lain säätäminen, yliopiston pitkän kielikiistan ratkaiseminen ja jahkailun jälkeen myös puolustuslaitoksen uusien perushankintojen aloittaminen. [[IKL]]:n lakkautus sen sijaan ei onnistunut, ja [[Ahvenanmaan linnoittaminen|Ahvenanmaan linnoituskysymys]] jäi ratkaisematta.▼
Cajander kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1896, opiskeli kasvitiedettä yliopistolla, matkusti [[Siperia]]an keräämään aineistoa 1903 valmistuneeseen väitöskirjaansa ja nimitettiin pian kasvitieteen dosentiksi. Hän kouluttautui myös [[metsänhoitaja]]ksi [[Evon metsäopisto]]ssa ja nimitettiin metsänhoidon opettajaksi yliopistolle heti kun alan opetus käynnistyi vuonna 1908 uudessa [[Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta|maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa]]. Alan professoriksi Cajander tuli 1911.
Vuonna 1918 Cajander tuli myös virkaatekeväksi metsähallituksen ylijohtajaksi ja johti laitosta kuolemaansa asti. Virallisesti hänet nimitettiin ylijohtajaksi vasta 1927 sekä uuteen pääjohtajan virkaan 1934, jolloin hän viimein luopui professuuristaan. Cajander vaikutti metsätalouteen myös valtionyhtiöiden [[Veitsiluoto Oy|Veitsiluoto Oy:n]] ja [[Enso-Gutzeit]]in hallintoneuvostojen puheenjohtajana 1930-luvulla.
Hallitus ja etenkin Cajander muistetaan Suomen historiassa kuitenkin parhaiten [[talvisota]]an johtaneesta kehityksestä. Cajanderin ja ulkoministeri [[Rudolf Holsti]]n sekä tämän seuraaja [[Eljas Erkko|Eljas Erkon]] on katsottu hukanneen tilaisuutensa muotoseikkoihin takertumisen (tai huonon poliittisen pelisilmän) vuoksi niin sanotuissa [[Jartsev-neuvottelut|Jartsev-neuvotteluissa]] keväällä 1938, viivytelleen liian pitkään puolustushankintojen aloittamisessa sekä suhtautuneen liian huolettomasti ja naiivisti Neuvostoliiton vaatimuksiin ja sodanuhkaan syksyllä 1939 (ks. [[Talvisodan tausta]]). Legendaariseksi on muodostunut Cajanderin väitetty kommentti Neuvostoliiton hyökkäyksen alkamisesta: "''Tarkoittaako tämä, että hallitus kokoontuu ennen virka-aikaa?''". Sodan sytyttyä hallitus sai vielä eduskunnan luottamuksen, mutta sen oli silti jätettävä paikkansa, ja Cajanderin korkealentoinen poliittinen ura romahti äkisti. Hän jatkoi sota-aikana vielä rivikansanedustajana, [[Suomen huolto|Suomen huollon]] puheenjohtajana ja metsähallituksen johdossa, kunnes kuoli sairauskohtaukseen eduskuntatalossa tammikuussa 1943.▼
Cajander oli myös [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomalaisen Tiedeakatemian]] esimies 1922–1923 ja [[Suomen Tiedeseura]]n puheenjohtaja 1935–1936.
=== Poliittinen ura ===
▲A. K. Cajanderin poikia olivat kasvitieteilijä [[Aarno Kalela]] ja metsäntutkija [[Erkki Kalela]], joista ensin mainitun pojista [[Jorma Kalela]] on [[Turun yliopisto]]n [[poliittinen historia|poliittisen historian]] [[emeritusprofessori]] ja [[suurlähettiläs]] [[Jaakko Kalela]] [[tasavallan presidentin kanslia]]n entinen kansliapäällikkö.
Presidentti [[K. J. Ståhlberg]] kutsui Cajanderin yllättäen virkamiespääministeriksi kesäkuussa 1922, vaikkei hän sitä ennen ollut osallistunut politiikkaan. Hänellä oli tosin [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] jäsenkirja, mutta hänen poliittiset mielipiteensä olivat lähempänä presidentin edustamaa edistyspuoluetta. [[Cajanderin I hallitus]] hoiti maan asioita [[Eduskuntavaalit 1922|eduskuntavaalien]] ylitse, 166 päivän ajan. Se oli itsenäisen Suomen ensimmäinen [[virkamieshallitus]]. Pääministeri Cajander hoiti samalla myös toisen maatalousministerin salkkua.
▲
==="Malli Cajander"===▼
Kesäkuussa [[1939]] Cajander ilmoitti tyytyväisyytensä sen johdosta, että [[Suomen Puolustusvoimat|Suomen puolustuslaitoksen]] hankintamenoja on siirretty seuraaville vuosille. Tämä osoittautui virhearvioksi. Elokuussa pidetyn sotaharjoituksen päättäjäispuheessa Cajander lausui: "''mitä silloin olisimme hankkineet, esimerkiksi lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä ynnä muuta, olisivat jo nyt suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin..."''. Tätä puheesta irrotettua yksityiskohtaa käytettiin myöhemmin hyväksi osoittamaan Cajanderin suhtautumista [[Perushankintaohjelma|puolustushankintoihin]]. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana kansa antoi [[malli Cajander]]in nimen sotilasunivormulle (tai oikeammin juuri sen puutteelle), joka koostui vain sotilaan omista vaatteista, kokardista ja vyöstä.▼
=== Cajanderin III hallitus ===
▲Kolmannen kerran Cajander kohosi pääministeriksi keväällä 1937, tällä kertaa poliitikkona eikä virkamiehenä. [[Cajanderin III hallitus]] muistetaan Suomen ensimmäisenä [[Punamultahallitus|punamultahallituksena]], jonka vahvat puolueet olivat maalaisliitto ja SDP. Kolmantena pyöränä oli pieni edistyspuolue, ja Cajanderille jäi sovittelijan rooli hallituksen vahvojen miesten, [[Juho Niukkanen|Juho Niukkasen]] ja [[Väinö Tanner]]in välissä. Hän aloittikin sittemmin traditioksi muodustuneen niin sanotun [[hallituksen iltakoulu]]n järjestämisen viikoittain. Hallituksen tärkeimmät aikaansaannokset olivat [[kansaneläke]]lain säätäminen, yliopiston pitkän kielikiistan ratkaiseminen ja jahkailun jälkeen myös puolustuslaitoksen uusien perushankintojen aloittaminen. [[Isänmaallinen kansanliike|IKL
▲Hallitus ja etenkin Cajander muistetaan Suomen historiassa kuitenkin parhaiten [[talvisota]]an johtaneesta kehityksestä. Cajanderin ja ulkoministeri [[Rudolf Holsti]]n sekä tämän seuraaja [[Eljas Erkko|Eljas Erkon]] on katsottu hukanneen tilaisuutensa muotoseikkoihin takertumisen (tai huonon poliittisen pelisilmän) vuoksi niin sanotuissa [[Jartsev-neuvottelut|Jartsev-neuvotteluissa]] keväällä 1938, viivytelleen liian pitkään puolustushankintojen aloittamisessa sekä suhtautuneen liian huolettomasti ja naiivisti Neuvostoliiton vaatimuksiin ja sodanuhkaan syksyllä 1939 (ks. [[Talvisodan tausta]]). Legendaariseksi on muodostunut Cajanderin väitetty kommentti Neuvostoliiton hyökkäyksen alkamisesta: "''Tarkoittaako tämä, että hallitus kokoontuu ennen virka-aikaa?''". Sodan sytyttyä hallitus sai vielä eduskunnan luottamuksen, mutta sen oli silti jätettävä paikkansa, ja Cajanderin korkealentoinen poliittinen ura romahti äkisti
Sota-aikana Cajander jatkoi vielä rivikansanedustajana, [[Suomen Huolto|Suomen Huollon]] puheenjohtajana ja metsähallituksen johdossa, kunnes kuoli sairauskohtaukseen eduskuntatalossa tammikuussa 1943.
▲Kesäkuussa
==Lähteet==
Rivi 44 ⟶ 56:
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
Rivi 50 ⟶ 62:
* {{Ministerikortisto|nro=225}}
{{Suomen pääministerit}}▼
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Juho Vennola]]<br>[[Kyösti Kallio]]<br>[[
|Seuraaja=[[Kyösti Kallio]]<br>[[Lauri Ingman]]<br>[[Risto Ryti]]
|Titteli=[[Suomen pääministeri]]
|Kommentti=
{{edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Suomen puolustusministeri]]
|Edeltäjä=[[Jalo Lahdensuo]]
|Seuraaja=[[Juho Niukkanen]]
|Kommentti=
|Logo=[[
▲{{Suomen pääministerit}}
{{AAKKOSTUS:Cajander, Aimo Kaarlo}}
| |||