Ero sivun ”Vanajavesi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p + ref YLE 2012
Rivi 20:
Tulvavahinkojen vähentämiseksi Vanajaveden luoteisosassa [[Lempäälä]]ssä sijaitsevaa Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla. 1800-luvulla perkaustöitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski kaksi metriä. Pinnankorkeutta alettiin säännöstellä 1950-luvun lopussa, ja nykyisellään vedenpinnan keskikorkeus on 79,4 metriä merenpinnan yläpuolella vaihteluvälin ollessa 79,9–78,6 metriä.<ref name="vedet">{{Kirjaviite | Nimike = Suomen kartasto, vihko 132 | Julkaisija = Maanmittaushallitus | Paikka = Helsinki | Vuosi = 1986 | Sivu = 15 |}}</ref> Järvipinta-ala on nykyään lähes 120&nbsp;km². Saaria on noin 90, suurin niistä on itärannalla sijaitseva [[Retulansaari]]. Vanajaveden keskisyvyys on noin 8 metriä ja syvin kohta 24 metriä.
 
Vanajanveden varrella, erityisesti sen kapeikon, kohdalla sijaitsivat [[Häme]]en merkittävimmät rakennukset, [[Hämeen linna]], [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]] sekä tärkeimmät kartanot, muun muassa [[Lepaan kartano]], [[Vesunnin kartano]], [[Merven kartano]], [[Lusin kartano]], [[Ylikartano]], [[Ahlbackan kartano]], [[Ellilän kartano]], [[Metsänkylän kartano]], [[Kirstulan kartano]], [[Katajiston kartano]] ([[Aulanko]]), [[Lahdentaan kartano]] ja [[Suontaan kartano]].<ref name="opas">{{Kirjaviite | Nimike = Hämeenlinna ympäristöineen - Opas matkailijoille | Tekijä = Hämeenlinnan Matkailijayhdistys | Julkaisija = Arvi A. Karisto | Paikka = Hämeenlinna | Vuosi = 1915 | Sivut = 44–45 | www = http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/172_Hameenlinna_matkailijoille-opti.pdf | Viitattu = 27.6.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tyrvännön alueen kartanoita | Osoite = http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/kartanot.htm | Julkaisija = Tyrväntö-verkko | Viitattu = 27.11.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisema välillä Hämeenlinna–Hattula–Tyrväntö | Julkaisu = Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo | Osoite = http://www.nba.fi/rky1993/kohde368.htm | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 27.6.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/hameen_suontaka_paljastui_historian_aarreaitaksi/6369804|nimeke = Hämeen Suontaka paljastui historian aarreaitaksi|julkaisu = |julkaisija = YLE Häme|viitattu = |tekijä = Markku Karvonen|ajankohta = 10.11.2012}}</ref>
 
Muita historiallisia asuinpaikkoja on muun muassa [[Hiidenvuolle|Hiidenvuolteen]] kapeikko [[Pyhäjärvi|Pyhäjärveen]] johtavan reitin vareella.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Terhi ja Matti Grönroos | Nimeke = Hiidenvuolle | Osoite = http://www.kolumbus.fi/~kf7797/Galleries/Hameen_vesistot/Hiidenvuolle.htm | Viitattu = 5.12.2009 }}</ref><ref>http://www.lempaala.fi/@Bin/53456/Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n+kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6ohjelma+2006.pdf</ref>