Ero sivun ”Keltin redutti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''Keltin redutti''' on ruotsalaisten vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen Kymijoen länsirantaan Kuusankosken Keltin kylään rake... |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Keltin redutti''' on ruotsalaisten vuoden 1743 [[Turun rauha]]n jälkeen [[Kymijoki|Kymijoen]] länsirantaan [[Kuusankoski|Kuusankosken]] [[Keltti (kylä)|Keltin]] kylään rakennuttama [[redutti|maalinnake]]. Linnake rakennettiin suojaamaan tärkeää Kymijoen ylityspaikkaa josta maantiet haarautuivat [[Anjala]]an ja [[Iitti]]in. Keltin rajanylityspaikalla sijaitsi myös rajapostikonttori ja rajatullikamari. Ruotsin kuningas [[Adolf Fredrik]] vieraili 1752 tarkastusmatkallaan Keltin redutissa.
Keltin redutin miesvahvuus oli rauhan aikana 1 upseeri ja 12 sotamiestä. [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] aikana Kelttiin sijoitettiin kaksi komppaniaa, 24 rakuunaa ja 2 tykkiä mutta siitä huolimatta venäläiset valtasivat Keltin 1790 polttaen Keltin ja Napan kylät. [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana talvella 1808 Keltin varusväki koostui aliupseerista ja kuudesta sotamiehestä. Tämä varusväki peräytyi Keltistä ilman vastarintaa 5 000 miehen venäläisjoukkojen tieltä. Kelttiin oli suunniteltu 1800-luvun alussa suurta maalinnoitusta johon olisi sijoitettu 5 000 - 6 000 miehen varuskunta mutta nämä hankkeet jäivät toteuttamatta.
| |||