Wikipedia

Ero sivun ”Suomen videopeliala” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Olimar (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
24 848 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Suomen videopeliala''' muodostuu noin 260 [[pelitalo]]sta, jotka kehittävät pelejä erityisesti mobiililaitteille kuten [[Matkapuhelin|matkapuhelimille]] ja [[Tabletti|tableteille]]. Yritysten lisäksi Suomessa on paljon pelikehitysharrastajia, sillä vuoden 2014 Global Game Jam Finlandiin osallistui noin 700 harrastajaa. Peleihin liittyvää koulutusta on tarjolla yli 20 oppilaitoksessa. Pelialaa tukevia organisaatioita ovat [[IGDA Finland]], [[Neogames]] ja Suomen Pelinkehittäjät ry.<ref>Neogames 2015, 4–5</ref>
 
Suomen videopelialan historia alkaa vuodesta 1979, jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli [[Chesmac|''Chesmac.'']]'' ''Ensimmäinen kansainväliseen levitykseen päässyt peli julkaistiin vuonna 1986, mutta ensimmäiset yritykset perustettiin vasta 1990-luvulla. 1990–2000-luvun vaihteen internethuumassa perustettiin paljon mobiilipelitaloja. [[IT-kupla]]n puhjettua [[Nokia (yritys)|Nokia]] ylläpiti pelialaa [[N-Gage]]-pelilaittellaan, joka julkaistiin 2003. [[Digitaalinen lataus|Digitaalinen jakelu]] muodostui 2000-luvun lopulla suomalaisen pelialan kasvun pohjaksi, mistä esimerkkinä on vuonna 2009 julkaistun ''[[Angry Birds|Angry Birdsin]] in'' ja siitä kasvaneen brändin menestys. [[Startup-yritys|Startup-yrityksiä]] alettiin perustaa toden teolla vuonna 2011, kun kehittämisestä ja julkaisusta oli tullut pienemmillekin toimijoille helpompaa. Vuosina 2011–2014 perustettiin yhteensä 179 uutta pelitaloa; helmikuussa 2015 69 % Suomen pelitaloista oli alle viisi vuotta vanhoja. Vuosien 2011–2014 aikana Suomen peliteollisuuteen investoitiin ulkomaista rahaa 1,26 miljardia euroa, josta 1,1 miljardia käytti [[Gungho]] ja [[Softbank]] [[Supercell]]in hankintaan. 2010-luvulla ilmaiseksi pelattavat pelit ovat muodostuneet tärkeäksi tulonlähteeksi; tästä esimerkkinä Supercellin ''[[Clash of Clans]]'' ja ''[[Hay Day]]''. Ominaista pelialalle ovat myös ”toisen kierroksen start-upit”, joita perustavat pelialan kokeneet toimijat.<ref>Neogames 2015, 10–13</ref>
 
Tunnetuimpia yrityksiä ovat [[Supercell]], [[Rovio Entertainment|Rovio]], [[Remedy Entertainment]], [[Bugbear Entertainment]], [[Sulake Corporation|Sulake]], [[Digital Chocolate]]en fuusioitunut Sumea, [[Apaja Online Entertainment]], [[RedLynx]], [[Frozenbyte]] ja [[Housemarque]].
Rivi 20:
 
===Videopelialan rahoitus===
Pääomia sijoitettiin Suomen peliteollisuuteen aluksi erityisesti 2000-luvun vaihteen IT-kuplan aikana. Seuraava sijoitusaalto keskittyi mobiilipelitalojen ostoon 2000-luvun puolivälissä. Sijoitukset alkoivat kasvaa merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Tarkasteluajanjaksolla 2011–2014 [[Tekes|Innovaatiorahoituskeskus Tekes]] rahoitti 30 miljoonalla eurolla yli 50 pelitaloa eli 20 %prosenttia kaikista yrityksistä. Ainoastaan 17 yritystä sai yli 0,5 miljoonaa euroa pääomarahoitusta ajanjaksolla; näistä 12 oli mobiilipelistudioita. Vuonna 2014 pelialaan sijoitettiin yhteensä 28 miljoonaa euroa.<ref>Neogames 2015, 30–31</ref>
 
==Organisaatiot==
Rivi 27:
Suomen Pelinkehittäjät ry puolestaan on pelinkehittäjäyritysten muodostama yhdistys, joka toimii pelialan kehittäjäyritysten edustajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pelinkehittajat.fi | Nimeke = Suomen Pelinkehittäjät Ry| Viitattu = 13.4.2015 | Kieli = }}</ref> Pelialan työntekijät ovat järjestäytyneet IGDA Finlandiksi, joka on osa kansainvälistä International Game Developers Associationia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://igda.fi | Nimeke =IGDA Finland|Viitattu = 13.4.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref> Alan suomalaisen vähittäiskaupan, maahantuonnin ja jakelun kattojärjestö on Figma ry, joka muun muassa julkaisee kerran kuukaudessa luettelon myydyimmistä peleistä ja jakaa musiikkiteollisuuden tapaan alan kultalevyt parhaiten Suomessa myyneille peleille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.figma.fi | Nimeke =FIGMA | Viitattu = 13.4.2015 }}</ref>
 
Alan järjestöjen lisäksi pelialan kehitystoimintaa tehdään elinkeinopolitiikan keinoin myös muualla. Muiden alojen ohella myös pelialaan panostavia alan kehittämiskeskuksia ovat muun muassa yritysten, tutkimustahojen ja Helsingin kaupungin muodostama [[Forum Virium Helsinki]] -[[Klusteri (taloustiede)|klusteri]], [[Osaamiskeskusohjelma]]n Digitaaliset sisällöt -hankkeen hallinnoija [[Culminatum]], SILE, jolle Neogames on hallinnoinut pelialan jalostamoa, sekä [[Hermia Oy]], joka on Pirkanmaan [[Osaamiskeskusohjelma]]-hallinnoija.{{lähde}}
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_videopeliala”