Ero sivun ”Tiibetin ylänkö” versioiden välillä

 

== Maantiede ==

Tämä 'maailman katoksi' kutsuttu ylänköalue on kohonnut ja poimuttunut pääosin alppilaisten (tertiääristen ja mesotsooisten) vuorijonojen muodostumisen yhteydessä. Tiibet sisältää itä-länsi-suuntaisia vuorijonoja, jotka yhtyvät lännessä jopa yli 8 000 m korkeaksi [[Karakorum]]iksi sekä Pamirin ja Hindukušin solmuiksi. Idässä jonot kääntyvät kaakkoon. Jonojen väliin jää laaksoja, jotka laajenevat keskiosassa matalareunaisiksi altaiksi. Keski- eli Sisä-Tiibetin korkeuserot ovat lähes poikkeuksetta alle 500 m, kun taas itäosassa vuorottelevat kaakkoissuuntaiset vuorijonot ja niiden väliset syvät rotkomaiset jokilaaksot. Himalajan ([[Mount Everest]], tiib. Jolmo Lungma eli Tšomolungma, 8 848 m) sekä [[Transhimalaja]]n ja Karakoramin välissä sijaitsevat [[Brahmaputra]]n (Tiibetissä Tsangpon), [[Indus|Induksen]] ja [[Sutleji]]n yläjuoksut syvän ja leveydeltään vaihtelevat laakson pohjalta.{{lähde}}