Ero sivun ”Nefroni” versioiden välillä

Nefronien määrä munuaisessa vaihtelee lajeittain. Ihmisen ja [[sika|sian]] munuaisessa nefroneita on noin miljoona, [[koira]]lla 400 000, [[kissa]]lla puoli miloonaamiljoonaa, [[nauta|naudalla]] neljä miljoonaa ja [[hevonen|hevosella]] 2,7 miljoonaa.<ref>König: Veterinary Anatomy of Domestic Mammals: s. 395 </ref>

Nefroni alkaa [[munuaiskeränen|munuaiskeräsellä]], joka sijaitsee munuaisen kuorikerroksessa. Munuaiskeräsessä on keräsenkotelon eli Bowmanin kotelon sisällä runsasmutkainen hiussuonikeränen eli [[glomerulus]]. Nefronin toinen pääosa on [[munuaistiehyt]] eli tubulus. Se on keräsen kotelosta alkava, yksinkertaisen [[epiteeli]]n verhoama ohut, 2–6 cm pitkä putki. Tubuluksen ensimmäinen osa on glomeruluksen lähellä mutkitteleva proksimaalinen kiemuratiehyt. Seuraava osa on U:n muotoinen [[Henlen linko]], joka suuntautuu munuaisydintä kohti ja nousee takaisin kohti glomerulusta. Henlen lingosta munuaistubulus jatkuu distaalisena tubuluksena [[kokoojaputki|kokoojaputkeen]], johon useamman nefronin distaaliset tubulukset yhtyvät. Kokoojaputki laskee edelleen [[munuaisallas|munuaisaltaan]] munuaispikariin. Proksimaalista munuaistiehyttä ja Henlen lingon paksua alkuosaa kutsutaan proksimaaliseksi tubulukseksi, Henlen lingon loppuosaa ja distaalista tiehyttä distaaliseksi tubulukseksi.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= HiltuenHiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=406-407| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }} </ref>