Ero sivun ”Vety” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 76:
*'''<sup>1</sup>H''' eli protium ({{k-el|πρῶτον, proton, ”ensimmäinen”}}) eli tavallinen vety on yleisin vedyn isotooppi, jota on 99,98&nbsp;% kaikista vetyatomeista. Isotoopissa on vain yksi protoni, josta nimi protium tulee. Isotoopin ytimessä ei siis ole ainoatakaan [[neutroni]]a.
*'''²H''' tai '''D''', [[deuterium]], (”toinen”), on toiseksi yleisin vedyn isotooppi, jota on noin 0,2&nbsp;% Maassa olevasta vedystä. Isotoopin ytimessä on yhden protonin lisäksi yksi neutroni. Deuterium ei ole [[radioaktiivisuus|radioaktiivista]], eikä se aiheuta merkittävää myrkytysvaaraa. Vesimolekyyliä, jossa on tavallisen vedyn sijasta deuteriumia, kutsutaan [[raskas vesi|raskaaksi vedeksi]]. Raskasta vettä käytetään esimerkiksi [[ydinvoimala|ydinvoimaloissa]] [[CANDU]]-reaktoreissa hidastimena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/honHar/ma/STEK_YDINVOIMALAT.pdf | Nimeke =Ydinvoimalatekniikkaa | Tekijä =H. Honkanen | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kajaanin ammattikorkeakoulu | Viitattu = 10.1.2010 | Kieli = }}</ref> Monia deuteroituja orgaanisia yhdisteitä, kuten deuteroitua [[kloroformi]]a, käytetään liuottimina [[NMR]]-spektroskopiassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Donald L. Pavia,Gary M. Lampman,George S. Kriz | Nimeke =Introduction to spectroscopy | Vuosi =2008 | Sivu =199 |Julkaisija =Cengage Learning | Tunniste =ISBN 978-0495114789 | www =http://books.google.fi/books?id=FkaNOdwk0FQC&pg=PT215&dq=NMR+%2B+deuterium&cd=8#v=onepage&q=NMR%20%2B%20deuterium&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 10.01.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Deuteriumia käytetään tulevaisuudessa myös fuusioreaktoreissa polttoaineena.<ref name ="fusion">{{Verkkoviite | Osoite =http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/Hbase/nucene/fusion.html | Nimeke =Nuclear Fusion | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Georgia State University | Viitattu = 6.1.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
*'''³H''' tai '''T''', [[tritium]] (”kolmas”), on hyvin harvinainen vedyn isotooppi, jonka ytimessä on yksi protoni ja kaksi neutronia. Kaikesta vedystä sitä on 1/10&nbsp;000. Tritium on [[radioaktiivisuus|radioaktiivista]], ja se hajoaa [[beetahajoaminen|beetahajoamisen]] kautta helium-3:ksi. Tritiumin puoliintumisaika on noin 12,32 vuotta.<ref name ="epa">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.epa.gov/rpdweb00/radionuclides/tritium.html | Nimeke =Tritium | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =U.S. Enviromental Protection Agemcy | Viitattu = 6.1.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Tritiumin löysivät [[Ernest Rutherford]], M. L. Oliphant ja Harteck vuonna 1934 pommittaessaan deuterium-atomeja deuteroneilla eli deuterium-atomin ytimillä. Pieniä määriä tritiumia muodostuu yläilmakehässä, kun [[kosminen säteily|kosmiset säteet]] iskeytyvät typpimolekyyleihin.<ref name="epa" /> Tritiumia voidaan myös valmistaa reaktoreissa pommittamalla [[litium]]-6:ta neutroneilla.<ref name="fusion" /> Tritium voi esiintyä kaasumaisena, mutta yleisimmin muodossa, jossa yksi vesimolekyylin protium-atomeista on korvautunut sillä.<ref name="epa" /> Tritiuminfritiumin hajoamisessa syntyvät elektronit voivat virittää muiden aineiden elektroneja, joten sitä käytetään itsevalaisevana aineena rannekellojen näytöissä ja poistumistiekylteissä.<ref name ="laboratory">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.rsmas.miami.edu/groups/tritium/ | Nimeke =The Tritium Laboratory | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =University of Miami | Viitattu = 6.1.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Muita käyttökohteita ovat merkkiaineena isotooppigeokemiassa ja lääketieteessä tutkittaessa lääkeaineiden [[metabolia]]a<ref name="epa" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwrcamnl.wr.usgs.gov/isoig/isopubs/itchch2.html#2.5.1 | Nimeke =Fundamentals of Isotope Geochemistry | Tekijä =Carol Kendall & Eric A. Caldwell | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =U. S. Geological Survey | Viitattu = 6.1.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Yksi energiantuotannon kannalta lupaavimmista fuusioreaktioista on deuteriumin ja tritiumin fuusio. Siinä vapautuu energiaa 16 MeV, mutta se vaatii noin 40 miljoonan kelvinin lämpötilan.<ref name="fusion" />
 
==== Orto- ja paravety ====
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety