Ero sivun ”Punainen kääpiö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 21:
Punaista kääpiötä [[Elinkelpoinen vyöhyke|elinkelpoisella etäisyydellä]] kiertävä planeetta yleensä [[vuorovesilukkiutuminen|vuorovesilukkiutuu]]. Tämä johtuu siitä, että Aurinkoa himmeämmän tähden elinkelpoine vyöhyke on
tähteä lähempänä ja tähden vetovoima siellä suurempi. Ajan mukana planeetan pyöriminen pysähtyy. Toinen pallonpuolisko on varjossa, toinen valossa. Niinpä toinen pallonpuolisko on liian kuuma ja toinen kylmä elämälle. Elämää voi tällöin olla vain kapealla vyöhykkeellä planeetan
valon ja varjon rajan lähellä, ellei paksu kaasukehä ja ehkä lisäksi suuri meri tasaa lämpötiloja. Lisäksi monet punaiset kääpiöt ovat [[Tähden aktiivisuus|aktiivisia]], eli niissä on suuria tähdenpilkkuja ja valtavia [[flare-purkaus|flareja]]. Aktiivisuus aiheuttaa planeetan pinnalla suuria lämpötilojen vaihtelua, tuottaa vaarallista ultravioletti- ja röntgensäteilyä ja kuorii planeetan kaasukehän pois<ref name="T+A_2015_3">Tähdet ja avaruus 3/2015, Voiko kääpiötähtien ympärillä olla elämää, s 24, artikkeli sivut 20-26 </ref>. Jotkut tutkijat ovat myös väittäneet, että punaisille kääpiölle syntyy helposti vedettömiä planeettoja jo planeettojen syntyvaiheessa. Mutta vielä pahempaa elämän kannalta on, että voimakkaat vuorovesivoimat luovat runsasta tulivuoritoimintaa. Purkauskaasujen takia syntyy [[karkaava kasvihuone-ilmiö]], joka kuumentaa planeetan "[[Vuorovesi-Venus|vuorovesi-Venukseksi]]".
Toisaalta punainen kääpiö on pitkäikäinen ja näitä tähtiä on paljon.
voisi planeetakunan ulko-osista ajautuvat "[[kaasukääpiö|mini-neptunukset]]" muuttua elinkelpoisiksi, kun ne menettävät lähempänä tähteään kaasukehänsä. Niinpä voidaan olettaa, että ainakin joillain punaislla kääpiöillä on elinkalpoisia palneettoja.
| |||