Ero sivun ”Kertausharjoitukset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kertausharjoitukset Suomessa: Kirjoitusvirhe korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 2:
[[File:ConscriptionFinland.jpg|thumb|300px|Todistus kertausharjoituksiin osallistumisesta vuodelta 1897.]]
'''Kertausharjoitusten''' tarkoitus on pitää yllä sodan ajan joukkojen suorituskykyä ja reserviläisten sotilastaitoja. Kertausharjoitus on asevelvollisen oikeus, mutta niihin osallistuminen käskettäessä on myös velvollisuus, jonka täyttämättä jättämisestä voidaan rangaista sakkorangaistuksella.
Työntekijällä on oikeus saada työstään vapaata kertausharjoituksen suorittamista varten (ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen harjoitusta). Reserviläisellä on irtisanomissuoja sekä on työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen oikeus kertausharjoituksen aikaiseen palkkaan. Kertausharjoituksen ajalta maksetaan reserviläispalkkaa ja -päivärahaa noin 70 euroa.{{
Toisen maailmansodan jälkeisistä Suomen puolustusvoimien kertausharjoituksista ensimmäiset järjestettiin 1950 säädetyn [[asevelvollisuuslaki|asevelvollisuuslain]] perusteella vasta 8. toukokuuta – 11. lokakuuta 1953 välisenä aikana. Tuolloin kertausharjoittelivat 1 155 upseeria ja 374 aliupseeria, jotka olivat upseerikoulutuksessa. Kertausharjoitusmääräyksen saaneet olivat valitut vapaaehtoisen ilmoittautumisen perusteella. Kertausharjoitusten pituudet vaihtelivat 15 päivästä 60 päivään. <ref>[[Mitä missä milloin|Mitä-Missä-Milloin]] 1954, sivu 37, oikea palsta</ref>
| |||