Ero sivun ”Korvensuu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv, kumottu koska lisäyksessä ei ollut yhteenvetoa joka olisi kertonut miksi nimi lisättiin ja nimi viides nimi "neljän hengen ryhmässä".
p kh
Rivi 7:
Autoa ei koskaan valmistettu mallikappaletta enempää, vaikka tiettävästi viidelle autolle olisi ollut tilauksiakin. Frans Lindströmin tavoitteena oli valmistaa auto kokonaisuudessaan Korvensuun tehtaassa, ja rakentamisen tarkoitus oli ennen kaikkea näyttää Korvensuun tehtaan työntekijöiden korkeaa ammattitaitoa. Autosta ei ollut piirustuksia eikä muutakaan varsinaista suunnitelmaa. Ainoastaan magneetto, sytytystulpat, taka-akselien laakerit, rasvapumppu ja renkaat ostettiin muualta, ja auton sisäverhoilut teki satulaseppä Lehto [[Mietoinen|Mietoisista]]. Ilmeisesti myös vaihteisto oli alunperin amerikkalaisvalmisteinen. Kaikki muu oli Korvensuun tehtaan oman väen valmistamaa.<ref name="viitasalo_18" />
 
Auton ensimmäinen "koeajo"”koeajo” tapahtui jouluna 1912 tehtaan sisätiloissa ja myöhemmin tehtailija Lindström oli hurauttanut autollaan merijäätä pitkin 50 kilometrin matkan Turkuun.<ref name="viitasalo_18" />
 
Tehtailija Lindströmin kuoleman jälkeen auto siirtyi hänen pojalleen ja sittemmin Lindströmin veljelle Oskar Rekolalle, joka osti auton itselleen ja sattui ajamaan sillä kolarin. Vuonna 1949 Frans Lindströmin vävy Juho Koski, joka oli auton valmistumisen aikaan oppipoikana Korvensuun tehtaassa, osti auton itselleen ja korvasi alkuperäisen amerikkalaisen vaihteiston itsesuunnittelemallaan vaihteistolla.<ref name="viitasalo_57">{{Kirjaviite | Tekijä =Viitasalo, Ere (toim.) | Nimeke =Korvensuun tehdasalueen historia | Vuosi =1999 | Luku = | Sivu =57–59 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Huolin seudun kylät ry }}</ref>
Rivi 21:
De Dion Bouton käytti tätä tekniikkaa vuosisadan alussa. Atmospheric inlet valve oli rakenteen nimi. Parina ensimmäisen vuonna tällaista moottoria käytettiin Harley-Davidson moottoripyörissä.
 
Roiskevoitelun tehostamiseksi moottoriin on lisätty myöhemmin käsikäyttöinen öljypumppu.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Yrjö Koistinen, Rainer Stolze | Otsikko = Autoteollisuutemme varhaiskunniaa: Korvensuu 1913 | Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 1969 | Vuosikerta = | Numero = 3 | Sivut = 16 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 1969 | Vuosikerta = | Numero = 3 | Sivut = 16 |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = | Lopetusmerkki = }}
</ref>
 
Imukanavan yläosaan on asennettu niin sanotulla ryypytyshanalla varustettu tulppa. Ryypytyshanasta voitiin moottorin käynnistyksen yhteydessä antaa parempilaatuista polttonestettä silloin, kun varsinaisena polttoaineena käytettiin petrolia. Ryypytystä ei kuitenkaan tarvittu, kun polttoaineena käytettiin pula-aikana Korvensuun tehtaassa kehitettyä petrolin ja eetterin sekoitusta.<ref name="viitasalo_18" />