Ero sivun ”Friitala (yritys)” versioiden välillä

3 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
typo, turha sana, pilkkuja
p (-toimesta)
p (typo, turha sana, pilkkuja)
Liike työllisti aluksi Hellmannin lisäksi kaksi työntekijää ja seuraavan kahden vuoden kuluessa heitä palkattiin kaksi lisää. Maaliskuussa 1894 Hellman avasi liikkeen [[Pori]]n [[Yrjönkatu (Pori)|Yrjönkadulle]]. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui verstaan vieressä sijainneeseen Uotilan talon navettaan nahkatehdas, jonka koneet saivat käyttövoimansa [[höyrykone]]esta. Yrityksen ensimmäisiä tuotteita olivat paikallisista materiaaleista muokatut päällis- ja pohjallisnahat. Myös [[Lammas|lampaannahan]] valmistuksesta tuli huomattava tuotannonhaara, sitä käyttivät muun muassa [[Kirjansidonta|kirjansitojat]] sekä lakkitehtailijat.<ref name=digi/>
 
1900-luvun ensimmäisinä vuosina Hellmanin liike laajensi tuotantoaan [[Valjaat|valjaisiin]], [[Satula|satuloihin]] sekä muihin hevosvarusteisiin. Vuonna 1904 valmistui nahkatehtaalle uusi kolmikerroksinen lisärakennus, johon hankittiin myös uutta koneistoa. Ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] puhkeamista tehdas laajeni vielä muun muassa uudella konttorirakennuksella, jonka yhteydessä oli myös Hellmanin perheen asunto. Vuonna 1913 nahkatehdas vaihtoi vaihtoi höyryvoiman sähköön. [[Rosenlew|W. Rosenlew & Co.]] oli rakentanut oman voimalaitoksen Poriin, josta sähkölinja vedetiinvedettiin myös vajaan kymmenen kilometrin päässä sijainneelle Friitalan nahkatehtaalle. Hellmanin yritys jatkoi laajenemistaan myös sotavuosina. Vuonna 1915 hän oli ostanut Porin Yrjönkadulta oman liikerakennuksen, jonne sijoittuivat nahka- ja kenkäliike sekä tehtaan Porin konttori. Vuotta myöhemmin valmistui Friitalaan kolmikerroksinen puu- ja tiilirakenteinen lisärakennus.<ref name=digi/>
 
Liikkeen toiminta oli kasvanut jo niin suureksi, että syksyllä 1917 Arthur Hellman päätti muuttaa sen [[osakeyhtiö]]ksi, jonka omistajiksi tuli koko hänen perheensä. Yhtiö aloitti toimintansa nimellä ''Friitalan Nahkatehdas Osakeyhtiö''. Tehdas oli käynnissä myös vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana, mutta se toimi [[Punakaarti|punaisten]] valvonnassa. Arthur Hellman koki sodan aikana myös henkilökohtaisen mentyksen, kun hänen [[Valkoiset|valkoisten]] puolella sotinut poikansa Antero Hellman kuoli taistelussa.<ref name=digi/>
 
Sisällissodan jälkeen Friitalan Nahkatehdas Oy jatkoi laajenemistaan, ja sen toiminta alkoi myös kansainvälistymään. Yhtiössä [[prokuristi]]na työskennellyt [[Artturi Hellman]] matkusti parin vuoden ajan [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], [[Englanti|Englannissa]] ja [[Saksa]]ssa hakemassa oppia sekä uusia ideoita. Hän oli jo aikaisemmin vuosina 1914–1917 tehnyt useita matkoja [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]], työskennellen muun muassa [[Pietari (kaupunki)|pietarilaisessa]] nahkatehtaassa.<ref name=sks>[http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=502 Kansallisbiografia – Kauppaneuvos Artturi Hellemaa (1893–1976).] Viitattu 24.3.2013.</ref> Vuosina 1920–1922 valmistui uusi 4-kerroksinen tillirakennus, joka on nykyäänkin osa Friitalan nahkatehtaan rakennusta. Artturi Hellman hankki tehtaaseen uudet koneet Saksasta. Tehtaalle valmistui myös ajanmukainen [[laboratorio]] sekä vieressä kulkevalta rautatieltä vedetty teollisuusraide. 1920-luvun alkuun mennessä oli rakennettu lisäksi kahdeksan asuntoa tehtaan työntekijöille. Hellman oli ostanut myös [[Kokemäki|Kokemäellä]] sijaitsevan maatilan turvatakseen työläistensä elintarvikehuollon pula-aikana. Henkilökuntaa tehtaalla oli vuosikymmenen alussa noin 60.<ref name=digi/>
 
1920-luvun lopulla Friitala laajensi tuotantoaan erilaisiin nahka-asusteisiin. Tavallisten käyttövaatteiden lisäksi valikoimaan kuului muun muassa lentäjille ja sotilaille sekä eri lajien urheilijoille tarkoitettuja nahka- ja turkisasuja.<ref name=ffoy>[http://www.friitala.fi/history.php Friitala Fashion Oy:n historia.] Viitattu 24.3.2013.</ref> Arthur Hellman luopui toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 1928, ja tilalle astui Hellemaaksi nimensä muuttanut Artturi.<ref name=sks/> Yhtiö alkoi myös entistä enemmän suuntautumaan ulkomaille, se osallistui muun muassa [[Leipzig]]in messuille [[Saksa]]ssa vuonna 1930. Friitalan tuotteet saavuttivat suurta arvostusta kotimaassa, ja Friitala verhoili esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneen [[Eduskuntatalo]]n tuolit. Lisäksi Friitala on myöhempinä vuosikymmeninä vastanut muun muassa [[Finlandia-talo]]n sekä [[Kansallisteatteri]]n istuimien verhoilusta.<ref name=ffoy/> Vuonna 1936 valmistui suuri tiilirakenteinen nahkatehdas, joka saavutti nykyisen ulkoasunsa 1950-luvulla. Arthur Hellman kuoli seuraavana vuonna 63-vuotiaana.
[[Tiedosto:Friitalan nahkatehdas.jpg|thumb|250px|left|Friitalan nahkatehdas 1940-luvulla.]]
 
Sotavuosina Friitalan tuotanto meni lähes kokonaan armeijan tarpeisiin. Tehtaan toimintaa vaikeuttivat ulkomaisen raakanahan tuonnin vähentyminen sekä yleinen pula tuotannon vaatimista tarvikkeista. Myös suuri osa tehtään työntekijöistä oli joutunut rintamalle. [[Jatkosota|Jatkosodan]] loppuvaiheen aikana Friitala sai kuitenkin lisättyä tuotantoaan ostamalla nahkoja ja [[Vuota|vuotia]] Saksasta sekä [[Turkki|Turkista]].<ref name=sks/>
 
Vuonna 1946 yhtiö lyhensi nimensä muotoon ''Friitalan Nahka Oy''. Sodan loputtua toiminta joutui suuriin vaikeuksiin, kun tuonti ulkomailta oli tyrehtynyt käytännössä kokonaan. Puutetta oli erityisesti nahnavalmistusprosesseissa vaadittavista kemikaaleista, ja niiden sijasta piti käytää heikkolaatuisia korvikkeita. Vuonna 1949 tehtaan tuotanto pysähtyi useaksi kuukaudeksi, kun vanha nahkatehdas tuhoutui tulipalossa. Uuden tehdasrakennuksen laajennukset otettiin käyttöön vuotta myöhemmin.<ref name=sks/>
 
Pysähdyksissä ollut vientitoiminta pääsi käynnistymään uudelleen 1950-luvun alussa. Seuraavaksi ongelmia aiheutti vuonna 1953 syttynyt [[Korean sota]], joka vaikeutti raaka-aineiden ja muiden tarvikkeiden saantia. Helpotusta tilanteeseen toi kuitenkin [[Länsi-Saksa]]n talouden elpyminen, jonka ansiosta eri kemikaalien saatavuus jälleen parani. 1950-luvun loppuun mennessä Friitalan Nahka Oy oli kehittynyt Suomen suurimmaksi nahkateollisuusyritykseksi, joka työllisti yli 1 000 henkeä. Vuotuinen liikevaihto oli kohonnut yli miljardiin [[Suomen markka|markkaan]].<ref name=sks/>
1960-luvun aikana yhtiö jatkoi kansainvälistymistään ja esitteli tuotteitaan muotimessuilla eri puolilla [[Keski-Eurooppa|Keski-Eurooppaa]] ja Pohjoismaita. Friitalan tuotteita esittelivät kotimaisten lisäksi myös ulkomaiset huippumallit, kuten saksalainen [[Veruschka von Lehndorff]]. Yrityksen nousujohteinen kehitys jatkui aina 1970-luvun puoliväliin saakka. Suunnittelijoinaan Friitala käytti kotimaisia huippunimiä, esimerkiksi [[Jukka Rintala]] toimi pitkään yrityksen pääsuunnittelijana. Muita tunnettuja nimiä olivat muun muassa [[Hillevi Aalto]] sekä myöhemmin yrityksen viimeisinä vuosina [[Kimmo Matias Kankaanpää]]. Friitala oli 1960- ja 1970-lukujen aikana noussut yhdeksi Suomen tunnetuimmista vaatetusalan merkeistä. 1970-luvun loppuun mennessä yhtiö luopui omasta nahanvalmistuksesta kalliksi muodostuneiden tuotantokustannuksien vuoksi ja keskittyi pelkästään pukimien valmistukseen sekä muualta tuodun nahan muokkaukseen.<ref name=ffoy/>
 
1980-luvun puolivälin jälkeen Friitala ajautui vähitellen vaikeuksiin muun muassa halpatuontimaiden kilpailun sekä Euroopassa vallinneen laskusuhdanteen vuoksi. Yritys joutui koko ajan supistamaan tuotantoaan. Vuonna 1992 Ulvilassa lopetettiin nahan muokkaus, ja seuraava vuonna Hellemaan perhe luopui yhtiön omistuksesta. Uudeksi omistajaksi tuli Friitalan toimitusjohtajana työskennellyt Kalevi Kangas. Nahkapukineiden ja mokkaturkisten valmistusta jatkettiin nimellä Friitala Fashion Oy. Materiaalit niihin hankittiin lähinnä [[Espanja]]sta ja [[Italia]]sta.<ref name=mus>[http://www.nahkamuseo.fi/home.asp?page=nahkatehdas.html Friitalan nahkamuseo.] Viitattu 24.3.2013.</ref> Vuosikymmenen lopulla yritys avasi vielä uusia liikkeitä, muun muassa [[Helsinki|Helsingin]] [[Kämp Galleria]]an vuonna 1999 sekä tehtaanmyymälän Friitalaan. Lisäksi toimintansa aloittivat 2000-luvun alkupuolella venäläisille matkailijoille tarkoitetut myymälät [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]] ja [[Imatra]]lla.<ref name=ffoy/>
 
== Viimeiset vuodet ja konkurssi ==
3 952

muokkausta