Ero sivun ”Britannian kaivoslakko 1984–1985” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 20:
 
===Lakko populaarikulttuurissa ja kirjallisuudessa===
Traumaattisesta lakkoajasta on tullut suosittu aihe brittiläisessä kirjallisuudessa, elokuvassa ja muissa taidelajeissa. [[Lee Hall]]in käsikirjoittamat ''[[Billy Elliot]]'' -elokuva (2000, ohj. [[Stephen Daldry]]) ja [[Billy Elliot (musikaali)|samanniminen musikaali]] (2005, säv. [[Elton John]]) kertovat nuoren pojan balettitanssihaaveista keskellä lakkotaisteluita. Vuoden 2014 elokuva ''[[Pride]]'' kertoo tositapahtumiin perustuen seksuaalisten vähemmistöjen kaivosmiehille antamasta tuesta.<ref name = alanko/> Lakko oli taustalla myös vuoden 1996 komediassa ''[[Suu messingillä]]'' (ohj. [[Mark Herman]]). Kirjailija [[David Peace]] yhdistää kaivoslakon faktaa ja fiktiota romaanissaan ''GB84'' (2004).
 
Kirjailija [[David Peace]] yhdistää kaivoslakon faktaa ja fiktiota romaanissaan ''GB84''. Kaivoslakon aikana äänekästä tukea lakkolaisille antoivat rockartistit kuten [[The Clash]], [[Paul Weller]], [[Jimmy Somerville]] ja [[Billy Bragg]]. Lakon jälkeen muusikot perustivat Red Wedge -kollektiivin houkutellakseen nuoria mukaan politiikkaan ja auttaakseen työväenpuoluetta voittamaan vuoden 1987 vaalit. Niin ei käynyt, ja ryhmä hajaantui. Myöhemmin kaivoslakkoa käsitteleviä lauluja ovat julkaisseet muun muassa [[Manic Street Preachers]], [[Pulp]] ja [[Sting]].<ref name = alanko/>
 
==Lähteet==