Ero sivun ”Britannian kaivoslakko 1984–1985” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
→‎Lakon seurauksia: lakko populaarikulttuurissa ym tiedonantajan jutusta
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
→‎Lakon alku: tieto lakkoavustuksista
Rivi 6:
 
==Lakon alku==
Lakkautusuhan alle joutuneen [[yorkshire]]laisen Cortonwoodin hiilikaivoksen työntekijät marssivat ulos 5. maaliskuuta 1984 protestina suunnitelmalle. Viikon kuluessa lakko laajeni käsittämään puolta Britannian kaivostyöläisistä. Työtaistelu alkoi melko rauhallisesti, mutta otteet kovenivat kun hallitus yritti kaikin keinoin varmistaa hiilensaannin sähköntuotantoa varten.<ref name =bbc2008/> Sähköntuotanto ei katkennut muun muassa siksi, että Thatcherin hallitus oli aiempien kaivoslakkojen kokemuksista oppineena kerännyt voimaloihin suuret puskurivarastot hiiltä. Hallitus oli myös säätänyt lain, jonka mukaan ilman ammattiliiton jäsenäänestystä aloitettu maanlaajuinen lakko on laiton. Arthur Scargill laajensi lakkoa Cortonwoodin ulosmarssin jälkeen omavaltaisesti, joten lakko oli laiton eivätkä kaivosmiesten perheet saaneet lakon aikana mitään sosiaalitukia. Aluksi NUM maksoi lakkoilijoille 15 puntaa viikossa, mutta lakon pitkittyessä liiton rahat ehtyivät, ja paikallisjaostojen piti ruveta hankkimaan rahansa itse muun muassa lahjoituksina.<ref name =alanko/> Hallituksella oli toisaalta valta käyttää laittoman lakon purkuun kovia toimia. Scargillin omavaltaisuus jakoi kaivosmiehiä kahteen leiriin, ja hallitus kannusti lakkoa vastustaneita rikkurityövoimaksi pitääkseen kaivokset toiminnassa.
 
18. kesäkuuta 1984 tapahtui yhteenotto viiden–kuuden tuhannen lakkolaisen ja noin 4&nbsp;000 poliisin välillä [[Tata Steel Europe|British Steelin]] Orgreaven [[Koksi|koksauslaitoksella]] lähellä [[Sheffield]]iä, kun ympäri maata kootut NUM:n jäsenet pyrkivät sulkemaan kivihiiltä käyttävän laitoksen.