Ero sivun ”Carl Djerassi” versioiden välillä

Djerassi syntyi [[Wien]]issä juutalaiseen perheeseen, jonka isä oli lähtöisin Bulgariasta. Hän muutti 1938 [[Bulgaria]]an turvaan [[natsi-Saksa|natsien]] vainolta. Vuonna 1939 hän muutti [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Hän suoritti 1942 alemman korkeakoulututkinnon [[Kenyon College]]ssa ja väitteli [[Wisconsinin yliopisto]]ssa filosofian tohtoriksi 1945. Vuosina 1959–2002 hän toimi kemian professorina [[Stanfordin yliopisto]]ssa. Hänet valittiin 1978 kansalliseen keksijöiden museon (National Inventors Hall of Fame) arvavaltaiseenarvovaltaiseen joukkoon.<ref> [http://www.djerassi.com/bio/bio2.html Laajennettu henkilöhistoria] {{en}}</ref>

Djerassi keksi yhdessä meksikolaisen [[Luis E. Miramontes]]in ja unkarilaisen [[George Rosenkranz]]in kanssa [[Synteettinen|synteettisen]] [[progesteroni]]n joka, toisin kuin luonnollinen progesteroni, tehoaa suun kautta otettuna ja on huomattavasti voimakkaampi kuin luonnollinen hormoni.<ref>[http://inventors.about.com/od/famousinventors/tp/mexican.htm Inventors, About.com]</ref> Hänen ehkäisyvalmisteen kehittelyä koskevia valmistelujaan avustivat [[Gregory Pincus]], [[John Rock]] ja [[Min-Cheuh Chang]]. Djerassi muistuttaa, että kun hän aloitti työn progesteronin kehittämiseksi, hänellä ei alun perin ollut mielessä syntyvyyden säännöstely. ”Emme edes hurjimmissa unelmissa … osanneet kuvitella sellaista.”<ref>[http://74.125.155.132/scholar?q=cache:nDW5sICJo-AJ:scholar.google.com/&hl=fi&as_sdt=2000 Carl Djerassi: Renaissance Scientist Par Excellence]</ref> Silti häneen viitataan ehkäisypillerin isänä.

Djerassi ennakoi ehkäisypillerin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hän huomasi sen suuret vaikutukset miehen ja naisen välisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä suvunjatkamisen [[sosiobiologia]]n kautta. Hän uskoi, että sillä olisi suuremmat sosiaaliset vaikutukset miehille kuin naisille, ja kutsui vaikutuksia miesten ”feminisaatioksi”, millä hän viittasi lakien ja yhteiskunnan arvojen muuttumiseen yhteiskunnassa yleensä naisille myönteisemmäksi.

* [http://www.austriantimes.at/index.php?id=10417 haastattelu Austriantimes.at]

* [http://derstandard.at/1227288533020/Warum-wir-bald-sehr-alt-ausschauen Artikkeli der Standardissa]