Wikipedia

Ero sivun ”Maatalouden historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Asiasta keskustelua käyttäjäsvullani. Tieteellinen viittaustekniikka saa yleistä kannatusta; mihin sinun viittaustekniikkasi nojaa? Minkä viittausjärjestelmän mukaan lähde lisätään jok'ikisen lauseen perään? :-D
rv, viitteet hajoavat + muutenkin saisi jo tilanne rauhoittua
Rivi 22:
 
==Maatalouden tehostuminen ja koneellistuminen uudella ajalla==
[[Englannin maatalouden vallankumous|Maatalouden kumous]] aiheutti vuosien 1690 ja 1800 välillä ennennäkemättömän [[maatalous|maatalouden]] tuotannon kasvun [[Englanti|Englannissa]], kun sekä [[maanviljely]]n että muun maataloustyön [[tuottavuus]] kasvoi.<ref name="Heikkonen 182">Kivikirveestä tietotekniikkaan, Heikkonen, Esko Maatalouden tuotantotekniikan kehitys keskiajalta 1800-luvun puoliväliin sivu 182</ref> Nopean muutoksen taustalla olivat 1600-luvulla alkanut kehitys, jonka juuret olivat [[Flanderi]]ssa. [[Yhdistyneet provinssit|Alankomaat]] olivat maatalouden mallimaa 1600-luvulla, mutta sodilta säästyneessä Englannissa taloudellinen toimeliaisuus näkyi jo 1600-luvun lopulla maatalouden tehostumisena, mitä voidaan sanoa maatalouden vallankumoukseksi, vaikka kehitystä jarrutti vuosien 1650-1750 välillä alhaisena pysynyt viljan hinta.<ref name="Heikkonen 182" /> 1700-luvulla maatalouden arvostus nousi. [[Fysiokratismi|Fysiokraatit]] korostivat maatalouden asemaa todellisena tuotantona.<ref name="Heikkonen 182" /> Tämä propaganda sai [[sivistyneistö]]n kiinnostumaan maataloudesta ja sen harrastamisesta tuli heidän huvitus.<ref name="Heikkonen 182">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivu 182</ref>
[[Kuva:NZM_CASLAV_harvesting_machines.JPG|thumb|Niittokoneita museossa]]
[[Jethro Tull (henkilö)|Jethro Tull]]in (1674-1741) mukaan multa oli kasvien ravinnon lähde ja hänen kehittämänsä rivikylvökoneenrivi[[kylvökone]]en tarkoitus oli säästää multaa. Kylvökoneesta tuli tärkeä kehitykselle, vaikka ei ihan Tullin perusteiden mukaan.<ref name="Heikkonen 182" /> Valurautainen [[aura (maanviljely)#Kääntöaura|kääntöaura]], jonka kehitti [[James Small]] 1770, oli tärkeä askel satojen parantamiseen.<ref name="Heikkonen 182" /> Aiemmin kaksivuoroviljelyssä toinen pelto oli ollut [[kesanto]]na, mutta nyt kesantoalalla alettiin viljellä papuja, herneitä ja sinimailasta ja teollisuuden tarvitsemia kasveja kuten pellavaa, hamppua ja humalaa. Samalla karjan rehun määrä kasvoi, ja karja taas tuotti enemmän lantaa lannoitteeksi. Toimivan [[puimakone]]en rakensi [[Andrew Meikle]] 1786 ja [[niittokone]]en [[Patrick Bell]] 1826.<ref name="Heikkonen 182" /> Väestönkasvun ja rehun kasvattamisen lisääntyessä viljanhinta nousi 1700-luvun lopulla yli työläisten maksukyvyn. Tällöin aikaisemmin vain rehuksi kelvanneen [[peruna]]n viljely lisääntyi nopeasti. Englannissa maatalouden koneellistaminen oli osa teollista vallankumousta ja muu Eurooppa tuli jäljessä. Saksalainen [[Justus von Liebig]] selitti 1840-luvulla kirjassaan kasvien fysiologian, ja tämä johti nopeasti keinolannoitetehtaan rakentamiseen 1847 Englantiin.<ref name="Heikkonen 186">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivut 186-187</ref> Maatalouden uudet koneet olivat suurtilojen käytössä, ja pientilat jatkoivat pääosin vanhoilla menetelmillä.<ref name="Heikkonen 186" /> Koneellistaminen tuli myös vaatimaan tilakoon kasvattamista. <ref name="Heikkonen 186" />
[[Kuva:Hungary Mezokovesd agriculture museum 1.jpg|thumb|Pyörillä olevia moottoreita ja [[lokomobiili]], joita on käytetty esimerkiksi puimakoneiden voimanlähteenä]]
Maatalouden voimakas koneellistuminen alkoi 1800-luvulla Yhdysvalloissa, jossa vallitsi pula työvoimasta.<ref name="Heikkonen 187">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivut 187-189</ref> Siellä esiteltiin 1819 valurautainen aura, jonka osat oli standardisoitu ja varaosia oli siten saatavissa.<ref name="Heikkonen 187" /> Niitä valmistettiin 1850-luvulla [[John Deere]]n tehtaissa 15&nbsp;000 kappaletta vuodessa.<ref name="Heikkonen 186" /> Viljan maailmankauppa laajeni 1800-luvun lopulla junien ja höyrylaivojen ansiosta.<ref name="Heikkonen 239">Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 239–245.</ref> Yhdysvalloissa pystyttiin ennen lannoitteitakin tuottamaan viljaa niin halvalla, että entuudestaan omavarainen Eurooppa joutui painottamaan enemmän lihan tuotantoa.<ref name="Heikkonen 239" /> [[Lyhde|Lyhteiden]] tekeminen oli käsityötä kunnes [[Cyrus McCormick]] 1870 teki koneen, joka leikkasi viljan ja sitoi sen rautalangoilla lyhteiksi.<ref name="Heikkonen 239" /> 1890-luvulla Kaliforniassa ilmestyivät hevosvetoiset [[leikkuupuimuri]]t, joita saattoi vetää 24–36 hevosta.<ref name="Heikkonen 239" /> 1860-luvulla Yhdysvaltalaiset maatalouskoneet olivat ylivoimisia Euroopankin markkinoilla.<ref name="Heikkonen 239" /> Kuljetusvälineiden kehityksen ja maatalouden koneellistumisen vuoksi hevosten määrä alkoi Englannissa ja Ranskassa vähetä 1900-luvun alkupuolella.<ref name="Heikkonen 239" /> Ensimmäinen polttomoottorilla toimiva [[traktori]] nähtiin pellolla 1904, ja [[Winnipeg]]issä 1908 ollut näytöstilaisuus sai monet vakuuttuneeksi traktorin tulevaisuudesta.<ref name="Heikkonen 239" /> Traktori oli yleinen Yhdysvalloissa jo [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, mutta Euroopassa laajempi käyttö alkoi 1930-luvulla.<ref name="Heikkonen 239" /> Polttomoottoritoimisen itseliikuvan leikkuupuimurin esitteli [[Caterpillar|Holt Caterpillar company]] vuonna 1911.<ref>Chaline, sivu 114-117</ref> Koneellistuminen laajeni myös [[voi]]n valmistukseen. [[Wilhelm Lefeldt]] teki Saksassa ensimmäisen [[separaattori]]n 1876, ja ruotsalainen [[Gustaf de Laval]] teki siitä hyvin toimivan version 1879.<ref name="Heikkonen 239" />
 
Kasvien ja karjan jalostus sai teoreettisen taustan [[Charles Darwin]]in ja [[Gregor Mendel]]in töistä. [[Keinosiemennys]] oli kehitetty Venajällä 1910-luvulla, ja se levisi Eurooppaan 1930-luvulla.<ref name="Heikkonen 246">Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 246–250.</ref> [[Siemenneste]]en pakastaminen kehitettiin 1949.<ref name="Heikkonen 246" /> Jalostuksella saatiin maatalouden tuotanto kasvamaan.<ref name="Heikkonen 246" /> Ennen keinolannoitteita peltoja oli lannoitettu navetan tuotolla, Perun [[guano]]lla tai Chilen [[Kaliumnitraatti|salpietari]]lla.<ref name="Heikkonen 246" /> Nämä kuitenkin alkoivat ehtyä 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa onnistuttiin eristämään ilmakehästä [[Typpi|typpeä]], joka on lisännyt todella paljon elintarvikkeiden tuotantoa.<ref name="Heikkonen 246" /> Sen käyttö lannoitteena on kasvanut nopeasti, vuonna 1938 2,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 1970 jo 30 miljoonaa tonnia.<ref name="Heikkonen 246" /> 1960-luvulla alkanut [[vihreä vallankumous]] vei 1700-luvulta asti tapahtuneen maatalouden kehityksen tulokset käytäntöön [[kehitysmaa|kehitysmaissa]].<ref name="Heikkonen 246" /> Ilman elintarvikkeiden tuotannon kasvua ei ihmiskunnan koko olisi voinut kasvaa nykyiselle tasolle. [[Malthusin väestöteoria|Thomas Malthusin ennuste]]et elintarviketuotannon ja väestönkasvun ristiriidasta jäi toteutumatta. <ref name="Heikkonen 246" />
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Maatalouden_historia”