Ero sivun ”Julius Caesar” versioiden välillä

Murhaajien tämä ei ole totta julkilausuttuna motiivina oli pyrkimys palauttaa tasavaltainen hallitusmuoto Caesarin yksinvallan sijaan. Murhaajien on kuitenkin arveltu pyrkineen parantamaan ennen muuta senaattorisäädyn Caesarin aikana heikentynyttä asemaa. Yksi murhaajista oli Caesarin adoptoima [[Marcus Junius Brutus|Marcus Junius Brutus Albinus]], jolle Caesar oli avannut tien menestykseen. Murhaajien joukossa oli monia, jotka Caesar oli armahtanut ja joiden uraa hän oli edistänyt. Rooman politiikassa liittolaissuhteet kuitenkin vaihtuivat nopeasti (tämän tiesi Caesarkin varsin hyvin) ja tyytymättömyys Caesarin kopeaan käytökseen lienee ollut laajalle levinnyttä.<ref>Suetonius, 80.1-4</ref>

Caesarin lausumista viimeisistä sanoista on monta eri versiota. Kreikkalaista kulttuuria ihaillut Caesar lienee lausunut tämän alun perin [[muinaiskreikka|kreikaksi]], kuten useimmat muistakin lentävistä lauseistaan. Suetonius kertoo niiden olleen "{{polytoninen|καὶ σὺ τέκνον;}}" (''kai sy teknon?'', ''sinäkin poikani?''). [[William Shakespeare]]n näytelmässä [[Julius Caesar (näytelmä)|Julius Caesar]] viimeiset sanat ovat "[[Et tu, Brute]]" (Sinäkin Brutukseni). Tälle versiolle ei ole mitään historiallista lähdettä ja se on todennäköisesti Shakespearen keksintöä. Caesarin kerrotaan sanoneen myös: "Sed ista vis est!" ("Tämähän on väkivaltaa!"), kun hän ensimmäisen kerran tajusi senaattorien aikeet.<ref name="Suetonius, 82.1"/> Se ei kuollut