Ero sivun ”Raati” versioiden välillä

Ensimmäiset maininnat raadeista ovat 1100-luvun Italiasta ja Saksasta. Raatiin kuului kunkin kaupungin [[porvaristo]]a, yleensä kauppiaita. Esimerkiksi Ruotsin kaupunginlain mukaan raatiin kuului kuusi pormestaria ja 30 raatimiestä. Oikeudenkäynnissä heistä istui kerrallaan vain kolmasosa, ja usein kokoonpano oli tätäkin niukempi. Raati valittiin erityisessä kokouksessa, Ruotsin kaupunginlain mukaan [[Vappu|valpurinpäivä]]nä. Raadin tehtäviin kuuluivat kaupungin asioista päättäminen ("kaupunginhallitus"), oikeudelliset ratkaisut ("raastuvanoikeus") ja lupa-asiat "[[maistraatti]]").<ref name=hs /> Kaupungit olivat itsehallinnollisia yksiköitä, joissa noudatettiin kunkin kaupungin omaa [[kaupunginlaki]]a.<ref>''Uusi tietosanakirja,'' hakusana kaupunginlaki. Tietosanakirja oy 1960–1966.</ref> Raatilaitos sekä siihen liittyvät pormestarin ja raatimiehen virkanimikkeet tulivat Ruotsin valtakuntaan [[Saksa]]sta [[1300-luku|1300-luvulla]]. [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] kaupunginlaissa vuodelta [[1349]] raati määrättiin jokaisen Ruotsin valtakunnan kaupungin hallintoelimeksi. Suomalaisista kaupungeista ensimmäinen maininta raadin ja pormestarin olemassaolosta on [[Turku|Turusta]] vuodelta [[1324]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Gardberg, C. J. | Otsikko = Kaupunkilaitos keskiajalla ja uuden ajan alussa | Julkaisu = Suomen kaupunkilaitoksen historia I | Sivu = 32-34 | Julkaisija = Suomen Kaupunkiliitto | Vuosi = 1981 }}</ref> Viipurin raati mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1393, kymmenen vuotta aiemmin kuin Viipuri sai varsinaiset kaupunkioikeutensa. Ensimmäinen nimeltä mainittu pormestari esiintyy Viipurin asiakirjoissa vuonna 1430. Nimitys maistraatti tuli Ruotsin hallinnon viralliseen käyttöön vasta 1600-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite

| nimeke = Viipurin maistraatin arkiston kuvaus

 

==Keskiajan raativerkosto kaupankäynnin turvaajana==