Ero sivun ”Heeros” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
katso myös sisällytetty wikipedian suosituksen mukaisesti leipätekstiin |
|||
Rivi 1:
'''Heeros''' ({{k-grc|ἥρως}}) tarkoitti [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] [[sankari]]a, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat mm. [[Herakles]], [[Kastor]], [[Polydeukes]], [[Peleus]], [[Pelops]], [[Kadmos]], [[Akhilleus]], [[Aineias]], [[Sarpedon]] ja [[Theseus]], ja [[Rooman valtakunta|Roomassa]] mm. Rooman myyttiset perustajat [[Romulus ja Remus]].
Sanalla '''kulttuuriheeros''' tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi [[Väinämöinen]] joka valmistaa kanteleen sekä [[Ilmarinen]], jotka takoo [[Sampo (Kalevala)|Sammon]]. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska [[myytti|myytit]] säilyttävät muiston hänen teoistaan. [[Jeesus]] ja [[pyhimys|pyhimykset]] esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
[[Luokka: Kreikkalainen mytologia]]
| |||