Ero sivun ”Savolaiset” versioiden välillä

Stereotyyppinen savolainen on puhelias, leppoisa, lupsakka ja humoristinen jopa vääräleukaisuuteen asti. Kielteisenä piirteenä savolaisiin liitetään kierous, joskin Anne-Maria Nupposen väitöstutkimuksen mukaan kyseessä ei ole varsinainen petollisuus<ref name="IS">Ilta-Sanomat 9.4.2011: [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288381507808.html Nyt se todistettiin tieteellisesti - tässä kolme totuutta savolaisuudesta!]</ref>. Pikemminkin savolainen kiertely ja kaartelu asian ympärillä on usein tarkoitettu huumoriksi<ref name="IS"/> tai kohteliaisuudeksi, tylyyden välttämiseksi<ref name="Vitonen">Virolainen, P.: [http://vitonen.fi/kulttuuri/savolainen-selviaa-huumorin-keinoin/ Savolainen selviää huumorin keinoin]. Vitonen, 29.04.2013.</ref>. Yhteiskuntatieteilijä Jarmo Siltaoja on esittänyt savolaisen vitsikkyyden kumpuavan Savon vaikeista olosuhteista, joissa maanviljelijät ovat keventäneet vastoinkäymisiään huumorilla<ref name="SS">Heinonen, A.: [http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kulttuuri/savolainen-valkaisee-mustan-huumorilla/1317261 Savolainen valkaisee mustan huumorilla]. Savon Sanomat, 16.04.2013.</ref>. "Hättääkö tiässä elläessä, eijoo vilun eekä niälän puutetta", on savolainen saattanut letkauttaa kuulumisia kysyttäessä<ref name="Vitonen"/>. Savolainen keskustelutaito on kenties taustalla siihen, että "piälysmiehen" eli johtajan rooli sopii savolaiselle hyvin<ref name="SS"/>. Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo savolaisista seuraavaa: ''"Savolainen heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja karjalaisten sekoituksesta. Savolainen on luonteeltaan leikillinen''; ''hänen kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista."''<ref>http://www.sci.fi/~alphabet/heimot.html</ref>