Ero sivun ”Elias Simojoki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p link |
p l |
||
Rivi 18:
'''Lauri Elias Simojoki''' (vuoteen 1926 Simelius, [[28. tammikuuta]] [[1899]] [[Rautio]], Keski-Pohjanmaa – [[25. tammikuuta]] [[1940]] [[Koirinojanlahti]], [[Laatokka]],<ref name="ot1">Virkkunen 1975, s. 6.</ref> [[Impilahti]])<ref name="ot2">[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/kaatuneet/Havuc.pdf Kaatuneet] Keskusarkisto (Pdf)</ref> oli [[suomalaiset|suomalainen]] [[kansallismielisyys|kansallismielinen]] [[luterilaisuus|luterilainen]] pappi, [[Sinimustat]]-järjestön puheenjohtaja, [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallisen kansanliikkeen]] [[kansanedustaja]] ja [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] perustajajäsen.<ref name="ot3">Suomen Eduskunta, 1933–1935, s. 89.</ref> Hän osallistui talvisotaan rykmentin pastorina JR39:ssä ja hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan.<ref name="ot1"/>
Hänen vanhempansa olivat kappalainen, myöhemmin lääninrovasti Niilo Iisakki Simelius (1864–1925) ja Kristiina Sofia, o.s. Snellman (1861–1946). Eliaksen isänperintöä lienee ollut hurskaus ja kansanomaisuus ja temperamentti ja huumorintaju äidiltä.{{selvennä}} Äiti oli Juhani Ahon ikuistaman Hellmannin herran J. A. Snellmanin tytär. Elias Simojoki avioitui vuonna 1937 lastentarhanopettaja Anna-Liisa Kotivuoren kanssa. Heidän poikansa Lauri Aunus (s. 1939) oli Kuopiossa historian lehtorina.<ref name="ot1"/>
Elias Simelius valmistui ylioppilaaksi [[Oulun lyseo]]sta 1919. Papiksi hän valmistui [[Helsingin yliopisto]]sta 1923.<ref name="ot1"/>
Hän osallistui lyseolaisena luokkatoveriensa [[Kaarlo Hillilä]]n ja [[Aaro Pakaslahti|Aaro Pakaslahden]] kanssa helmikuussa 1918 käytyihin [[Oulun valtaus|Oulun taisteluihin]]. Simojoki oli ristiriitainen henkilö. Hän oli samaan aikaan huumorintajuinen ja pidetty [[Kiuruvesi|Kiuruveden]] seurakunnan pappi, mutta myös kiihkeä aatteenmies, joka osallistui sekä [[Suomen sisällissota]]an, [[Aunuksen retkikunta|Aunuksen retkeen]], [[Karjalan vapaustaistelu]]un 1921<ref name="ot3"/> että suomalaisten [[vasemmisto]]laisten [[Muilutus|kyydityksiin]]. [[Inkeri]]n, [[Vienan Karjala|Vienan]] ja [[Aunuksen Karjala|Aunuksen]] kansojen kohtalot 1920- ja 1930-luvun [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] olivat hänen kirkossa pitämiensä [[Rukoilu|rukousten]] toistuvana aiheena. [[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomi]] oli hänen poliittisen toimintansa johtotähti. Simojoki syytti [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimia]] tämän Vienan kansalle antaman lupauksen (ns. [[Miekkavala]]) pettämisestä. Simojoki kirjoitti Mannerheimille:
:''”Sen testamentin vaatimukset olisitte voineet silloin kirjoittaa meidän pistimiemme kärjillä ja silloin ne olisivat voineet toteutua. Mutta Te ette tehneet sitä sillä Te olitte ritari, joka pistitte aikanaan miekkanne tuppeen jättäen hallitusvallan tehtäväksi Vapaussodan kentällä sanellun testamentin täyttämisen. Me kaikki liiankin katkerasti tiedämme kuinka siinä kävi.”''
Rivi 42:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite
| Nimeke = Elias Simojoki – legenda jo eläessään| Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki | Julkaisija = WSOY| Vuosi =1974 | Tekijä = Virkkunen, Sakari
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
Rivi 60:
[[Luokka:Vuonna 1899 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1940 kuolleet]]
[[Luokka:
| |||