Ero sivun ”Ounasjoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 43:
== Lohi ja meritaimen takaisin Ounasjoelle ==
Ounasjoki oli ennen Kemijoen valjastamista Suomen parhaita lohijokia. Koko Kemijoen-Ounasjoen verottajan virallinen saalismäärä oli 1600-luvulla 360.000 kg vuodessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuksen (2014) mukaan Ounasjoen koko vesistön virta-alueen lohen ja meritaimenen vaelluspoikastuotanto on ollut aikoinaan 790.000 vaelluspoikasta. Lohen nousu loppui vuonna 1948 [[Isohaaran voimalaitos|Isohaaran voimalaitoksen]] valmistuttua. Vuosina 1949-1955 siirrettiin mereltä Isohaaran
Lohen palauttamista Ounasjokeen on tutkittu 25 vuotta useammassa projektissa 1990-luvun alusta lähtien. Ensimmäisen projektin tuloksena rakennettiin ensimmäinen kalatie (Kemijoen Isohaara I) vuonna 1993. Vuosina 1996-1999 oli Nousukas Kemijokeen-projekti. Vuonna 1999 käynnistyi Lohijokiprojekti, jonka tavoite oli Kemi-Ounasjoen luontaisen poikastuotannon käynnistämiseen liittyvien kokemusten hankkiminen. Vuosina 2000-2006 projekti oli Vaelluskalojen palauttaminen Kemi-/Ounasjokeen eli VAPA. Sen tavoite oli lohi-istutukset Kemi-Ounasjoelle, kalateiden rakentaminen Ala-Kemijokeen (5 kpl) sekä vaikutukset alueen matkailuun. Vuosina 2008-2014 oli Askel Ounasjokeen-tutkimusprojekti, jonka tuloksenä aikana rakennettiin alimpaan Isohaaran voimalaitokseen kalatie (Isohaara II) 2010-2012. Se otettiin käyttöön 2013. Seuraavina vuorossa on kalateiden rakentaminen Kemijoen alajuoksun neljään voimalaitokseen: [[Taivalkosken voimalaitos|Taival-]], [[Ossauskosken voimalaitos|Ossaus-]], [[Petäjäskosken voimalaitos|Petäjäs-]] ja [[Valajaskosken voimalaitos|Valajaskoskeen]], jotka estävät lohen ja meritaimenen nousun Ounasjokeen. Kalatieratkaisut ovat valmiit ja odottavat nyt niiden toteuttamista.
| |||