Ero sivun ”Engelbrekt Engelbrektinpoika” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Gopase+f siirsi sivun Engelbrekt Engelbrektinpoika ohjauksen Engelbrektin kapina päälle: keskustelun perusteella |
Henkilöstä tehty oma artikkeli. |
||
Rivi 1:
'''Engelbrekt Engelbrektinpoika''' ([[1390-luku]]—[[4. toukokuuta]] [[1436]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] kapinanjohtaja ja [[valtionhoitaja]]. Hän aloitti vuonna [[1434]] ns. [[Engelbrektin kapina]]n [[Kalmarin unioni]]a hallinnutta kuningas [[Eerik XIII Pommerilainen|Eerik Pommerilaista]] vastaan.
[[Kuva:Modell till statyn över Engelbrekt Engelbrektsson i Örebro (ur Svenska Familj-Journalen).png|right|thumb|Engelbrekt Engelbrektinpoika]]
Engelbrekt Engelbrektinpoika kuului [[rälssi]]mies-sukuun ja omisti kaivoksia Ruotsin [[Taalainmaa]]n maakunnan [[Bergslagen]]in alueella. Hänen perheensä, joka oli alunperin kotoisin [[Saksa]]sta, oli siirtynyt Ruotsiin 1360-luvulla. Perheen [[vaakuna]]ssa kolme puoli-liljaa muodosti kolmion. Engelbrektin puolisona oli Kaarina Laurintytär, jonka isä oli ilmeisesti rikas maanomistaja Lauri Peterinpoika Ramsta. Tämä omisti paljon maita Västmanlannissa ja Uplannissa. Avioliitto lienee solmittu noin vuonna 1428. Pariskunnalla ei tiedetä olleen ainakaan aikuiseksi eläneitä lapsia.
Vuoden 1434 kesäkuussa puhjenneen [[Engelbrektin kapina]]n syynä olivat tanskalaisten [[vouti]]en mielivaltainen hallinto ja raskas verotus. Kapina levisi nopeasti koko Ruotsiin ja vuoden 1434 lopulla Eerik Pommerilainen joutui tekemään kapinallisten kanssa aselevon. Tammikuussa vuonna 1435 Engelbrekt nimitettiin Ruotsin valtionhoitajaksi (''rikshövitsman'') [[Arboga]]n valtiopäivillä. Lokakuussa 1435 uudistuksiin sitoutunut Eerik Pommerilainen tunnustettiin uudelleen Ruotsin kuninkaaksi, mutta Engelbrekt säilytti edelleen valtionhoitajan asemansa.
Kuninkaan rikottua lupauksensa kapina alkoi uudelleen vuoden 1436 alussa. Engelbrekt onnistui taas valtaamaan muutamassa kuukaudessa lähes koko Ruotsin. Ylhäisaateliston vaatimuksesta hän joutui kuitenkin jakamaan valtansa [[Kaarle Knuutinpoika Bonde]]n kanssa.
4. toukokuuta 1436 Engelbrektin murhasi henkilökohtaisista syistä [[Hjälmaren]]-järven saarella [[Natt och Dag]] -sukuun kuuluva Maunu Pentinpoika. Hänet haudattiin [[Örebro]]n kirkkoon.
Seuraavien vuosikymmenten aikana Engelbrektiä alettiin pitää Ruotsin kansallissankarina. Hänen panoksensa Eerik Pommerilaisen itsevaltaisten pyrkimysten torjujana olikin epäilemättä ratkaiseva, vaikka kansallismielisellä historiankirjoituksella onkin ollut taipumusta ylikorostaa hänen asemaansa.
Kuvanveistäjä [[Carl Gustaf Qvarnström]]in (1810-1867) pronssipatsas Engelbrektistä paljastettiin Örebrossa vuonna 1865. Engelbrektiä esittäviä patsaita on myös Tukholmassa, Arbogassa ja Falunissa. Säveltäjä [[Nathaniel Berg]] (1879-1957) laati vuonna 1928 Engelbrektiä kuvaavan oopperan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansallisbiografia.fi | Nimeke=Kansallisbiografia}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/lång/engelbrekt-engelbrektsson | Nimeke=Nationalencyklopedin}}</ref>
== Lähteet ==
{{DEFAULTSORT:Engelbrektinpoika, Engelbrekt}}
[[Luokka:Keskiajan henkilöt]]
[[Luokka:Ruotsalaiset kapinajohtajat]]
[[Luokka:Ruotsalaiset henkirikosten uhrit]]
[[Luokka:1390-luvulla syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1436 kuolleet]]
| |||