Ero sivun ”Santeri Karilo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Santeri Alexander Karilo''' (alk. ''Kiseleff''; [[26. syyskuuta]] [[1908]] [[Viipuri]] – [[8. syyskuuta]] [[1959]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]].
 
Karilo syntyi Viipurissa kauppias Valdemar Kiseleffin perheeseen. Karilo opiskeli 1930-luvun alussa [[Viipurin Musiikkiopisto|Viipurin Musiikkiopiston]] näyttämöluokalla, jonka jälkeen sai ammattinäyttelijän kiinnityksen 1932 [[Viipurin Kaupunginteatteri|Viipurin Kaupunginteatteriin]], jossa hän esiintyi lukuisissa eri rooleissa vuoteen 1936 asti. Karilo toimi [[Simpeleen Työväen Näyttämö]]n johtajana 1936–1937, näyttelijänä [[Turun Työväen Teatteri]]ssa 1937–1938, tämän jälkeen näyttelijänä [[Jäger-Filmi]]ssä 1938-1940 ja [[Suomi-Filmi]]ssä 1940-1943. Karilo toimi 1940-luvulla myös näyttelijä-ohjaajana Kemin teatterissa ja 1950-luvulla [[Helsinki|Helsingissä]]. Karilon merkittäviä näyttämörooleja olivat [[Pohjalaiset]]-näytelmän Jussi, Anun ja Mikon miespääosa (jonka näytteli myös filmisovituksessa 1940) sekä lukemattomatuseat operettitehtävät uransa alkuaikoina.
 
Salskea Karilo esiintyi urallaan myös 29 elokuvassa vuosina 1936–1959. Hänen ensimmäinen elokuvatehtävänsä oli salakuljettaja Kivalon osa elokuvassa ''[[VMV 6]]''. Karilolla oli useita suuria elokuvaosia aina sankarirooleista konnatyypitelmiin, mm. häikäilemätön Jonni Claesson elokuvassa ''[[Varastettu kuolema]]'' (1938), Vladimir Voronoffin rooli ''[[Isoviha (elokuva)|Isovihassa]]'' (1939), nimirooli ''[[Simo Hurtta (elokuva)|Simo Hurtassa]]'' (1940), kiitelty miespääosa ''[[Anu ja Mikko (vuoden 1940 elokuva)|Anussa ja Mikossa]]'' (1940), avioliitossaan onnettoman tuomari Thorénin rooli elokuvassa ''[[Jossain on railo]]'' (1949), sekä päärooli kotinsa menettäneenä Nikkasen Aatona elokuvassa ''[[Evakko (elokuva)|Evakko]] (1956),'' josta hänet palkittiin [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsaalla]]. Karilon muita muistettavia filmirooleja oli myös Klaus Kurki [[Elinan surma|Elinan surmassa]] (1938), inhimillinen vartiopäällikkö Gregor elokuvassa [[Yli rajan]] (1942) ja hämäräperäisen kauppias Mattilan rooli muutoin epäonnistuneessa jännityskomediassa [[Taas tyttö kadoksissa!]] (1957). Karjalan murretta taitavasti suoltanut Karilo pääsi hyödyntämään viipurilaista syntyperäänsä (Anun ja Mikon ja Evakon lisäksi) myös [[Vili Vesterinen|Vili Vesterisen]] elämänkertaelokuvassa [[Säkkijärven polkka]] (1955).