Ero sivun ”Maatalouden historia” versioiden välillä

697 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
Kumottu muokkaus 14808772, jonka teki Jayaguru-Shishya (keskustelu)poistettu vandalismia
(Selittämätön muokkaus (jos sama lähde viittaa koko kappaleeseen, niin lähde sijoitetaan kappaleen loppuun, ei jokaisen lauseen perään erikseen) | Ei tarvetta viitata britannialaiseen rock-yhtyeeseen tieteellisenä lähteenä?)
(Kumottu muokkaus 14808772, jonka teki Jayaguru-Shishya (keskustelu)poistettu vandalismia)
[[Tiedosto:Foyers de l'agriculture.png|thumb|300px|Maanviljelyn syntypaikkoja: oransseilla alueilla 8000-6000 eaa. ja vihreillä alueilla vuosina 6000-4000 eaa.]]
[[Kuva:Tomb of Nakht (2).jpg|thumb|Maataloutta kuvattuna hautakammiossa muinaisessa Egyptissä.]]
 
'''Maatalouden historia''' kuvaa [[Maatalous|maatalouden]] kehitystä [[maanviljely]]n synnystä nykyaikaan. Maanviljely sai alkunsa useassa paikassa eri puolilla maapalloa toisistaan riipumatta. Eräs näistä oli [[Neoliittinen Lähi-itä|muinainen Lähi-itä]]. Tämän ohella maanviljely kehittyi samaan aikaan myös [[Kiina]]ssa, Väli-Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Pohjois-Amerikan itäisissä osissa ja [[Uusi-Guinea|Uudessa-Guineassa]].<ref name="tiede">[http://www.tiede.fi/uutiset/1407/maanviljelyn_kuudes_koti_uudessa_guineassa Tiede.fi: Maanviljelyn kuudes koti Uudessa Guineassa] (20.7.2003)</ref> [[Maatalousyhteiskunta]] levisi ympäri maailmaa ja vallitsi vuosituhansia. [[Teollinen vallankumous|Teollisen vallankumouksen]] jälkeen alkoi kehitys kohti [[teollisuusyhteiskunta]]a. Maatalous on joutunut [[väestönkasvu]]n seurauksena tehostumaan ja laajenemaan valtavasti.
 
==Maatalouden varhaiset vaiheet==
[[Kuva:Tomb of Nakht (2).jpg|thumb|Maataloutta kuvattuna hautakammiossa muinaisessa Egyptissä.]]
{{Pääartikkeli|[[Maanviljelyn synty Lähi-idässä]]}}
Lähi-idän ylängöillä ohra- ja vehnäheinät osoittautuivat helposti suojattavaksi kasveiksi ja kun tiettyjä lajeja suosittiin, ne yleistyivät vähitellen ja sitten sopeutuivat biologisesti ihmisen haluamalla tavalla.<ref>Siiriäinen 2002, s. 17.</ref> Samantapainen kehitys tapahtui hyödyllisten eläinlajien kanssa: lammas ja vuohi [[Domestikaatio|kotiutettiin]] ensimmäiseksi, sitten sika ja nauta.<ref>Siiriäinen 2002, s. 17-18.</ref> Nämä prosessit tapahtuivat Lähi-idässä ja Turkissa noin vuosina 9000-7000 eaa.<ref>Siiriäinen 2002, s. 18.</ref>
 
==Maatalouden tehostuminen ja koneellistuminen uudella ajalla==
[[Englannin maatalouden vallankumous|Maatalouden kumous]] aiheutti vuosien 1690 ja 1800 välillä ennennäkemättömän [[maatalous|maatalouden]] tuotannon kasvun [[Englanti|Englannissa]], kun sekä [[maanviljely]]n että muun maataloustyön [[tuottavuus]] kasvoi.<ref name="Heikkonen 182">Kivikirveestä tietotekniikkaan, Heikkonen, Esko Maatalouden tuotantotekniikan kehitys keskiajalta 1800-luvun puoliväliin sivu 182</ref> Nopean muutoksen taustalla olivat 1600-luvulla alkanut kehitys, jonka juuret olivat [[Flanderi]]ssa. [[Yhdistyneet provinssit|Alankomaat]] olivat maatalouden mallimaa 1600-luvulla, mutta sodilta säästyneessä Englannissa taloudellinen toimeliaisuus näkyi jo 1600-luvun lopulla maatalouden tehostumisena, mitä voidaan sanoa maatalouden vallankumoukseksi, vaikka kehitystä jarrutti vuosien 1650-1750 välillä alhaisena pysynyt viljan hinta.<ref name="Heikkonen 182" /> 1700-luvulla maatalouden arvostus nousi. [[Fysiokratismi|Fysiokraatit]] korostivat maatalouden asemaa todellisena tuotantona.<ref name="Heikkonen 182" /> Tämä propaganda sai [[sivistyneistö]]n kiinnostumaan maataloudesta ja sen harrastamisesta tuli heidän huvitus.<ref name="Heikkonen 182">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivu 182</ref>
 
[[Jethro Tull]]in (1674-1741) mukaan multa oli kasvien ravinnon lähde ja hänen kehittämänsä rivikylvökoneen tarkoitus oli säästää multaa. Kylvökoneesta tuli tärkeä kehitykselle, vaikka ei ihan Tullin perusteiden mukaan.<ref name="Heikkonen 182" />Valurautainen [[aura (maanviljely)|kääntöaura]], jonka kehitti [[James Small]] 1770, oli tärkeä askel satojen parantamiseen. Aiemmin kaksivuoroviljelyssä toinen pelto oli ollut [[kesanto]]na, mutta nyt kesantoalalla alettiin viljellä papuja, herneitä ja sinimailasta ja teollisuuden tarvitsemia kasveja kuten pellavaa, hamppua ja humalaa. Samalla karjan rehun määrä kasvoi, ja karja taas tuotti enemmän lantaa lannoitteeksi. Toimivan [[puimakone]]en rakensi [[Andrew Meikle]] 1786 ja [[niittokone]]en [[Patrick Bell]] 1826. Väestönkasvun ja rehun kasvattamisen lisääntyessä viljanhinta nousi 1700-luvun lopulla yli työläisten maksukyvyn. Tällöin aikaisemmin vain rehuksi kelvanneen [[peruna]]n viljely lisääntyi nopeasti. Englannissa maatalouden koneellistaminen oli osa teollista vallankumousta ja muu Eurooppa tuli jäljessä. Saksalainen [[Justus von Liebig]] selitti 1840-luvulla kirjassaan kasvien fysiologian, ja tämä johti nopeasti keinolannoitetehtaan rakentamiseen 1847 Englantiin. Maatalouden uudet koneet olivat suurtilojen käytössä, ja pientilat jatkoivat pääosin vanhoilla menetelmillä. Koneellistaminen tuli myös vaatimaan tilakoon kasvattamista. <ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden tuotantotekniikan kehitys keskiajalta 1800-luvun puoliväliin, s. 180–189.</ref>
 
[[Kuva:NZM_CASLAV_harvesting_machines.JPG|thumb|Niittokoneita museossa]]
[[Jethro Tull]]in (1674-1741) mukaan multa oli kasvien ravinnon lähde ja hänen kehittämänsä rivikylvökoneenrivi[[kylvökone]]en tarkoitus oli säästää multaa. Kylvökoneesta tuli tärkeä kehitykselle, vaikka ei ihan Tullin perusteiden mukaan.<ref name="Heikkonen 182" /> Valurautainen [[aura (maanviljely)|kääntöaura]], jonka kehitti [[James Small]] 1770, oli tärkeä askel satojen parantamiseen.<ref name="Heikkonen 182" /> Aiemmin kaksivuoroviljelyssä toinen pelto oli ollut [[kesanto]]na, mutta nyt kesantoalalla alettiin viljellä papuja, herneitä ja sinimailasta ja teollisuuden tarvitsemia kasveja kuten pellavaa, hamppua ja humalaa. Samalla karjan rehun määrä kasvoi, ja karja taas tuotti enemmän lantaa lannoitteeksi. Toimivan [[puimakone]]en rakensi [[Andrew Meikle]] 1786 ja [[niittokone]]en [[Patrick Bell]] 1826.<ref name="Heikkonen 182" /> Väestönkasvun ja rehun kasvattamisen lisääntyessä viljanhinta nousi 1700-luvun lopulla yli työläisten maksukyvyn. Tällöin aikaisemmin vain rehuksi kelvanneen [[peruna]]n viljely lisääntyi nopeasti. Englannissa maatalouden koneellistaminen oli osa teollista vallankumousta ja muu Eurooppa tuli jäljessä. Saksalainen [[Justus von Liebig]] selitti 1840-luvulla kirjassaan kasvien fysiologian, ja tämä johti nopeasti keinolannoitetehtaan rakentamiseen 1847 Englantiin.<ref name="Heikkonen 186">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivut 186-187</ref> Maatalouden uudet koneet olivat suurtilojen käytössä, ja pientilat jatkoivat pääosin vanhoilla menetelmillä.<ref name="Heikkonen 186" /> Koneellistaminen tuli myös vaatimaan tilakoon kasvattamista. <ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko name="Heikkonen: Maatalouden186" tuotantotekniikan kehitys keskiajalta 1800-luvun puoliväliin, s. 180–189.</ref>
Maatalouden voimakas koneellistuminen alkoi 1800-luvulla Yhdysvalloissa, jossa vallitsi pula työvoimasta. Siellä esiteltiin 1819 valurautainen aura, jonka osat oli standardisoitu ja varaosia oli siten saatavissa. Niitä valmistettiin 1850-luvulla [[John Deere]]n tehtaissa 15&nbsp;000 kappaletta vuodessa. Viljan maailmankauppa laajeni 1800-luvun lopulla junien ja höyrylaivojen ansiosta. Yhdysvalloissa pystyttiin ennen lannoitteitakin tuottamaan viljaa niin halvalla, että entuudestaan omavarainen Eurooppa joutui painottamaan enemmän lihan tuotantoa. [[Lyhde|Lyhteiden]] tekeminen oli käsityötä kunnes [[Cyrus McCormick]] 1870 teki koneen, joka leikkasi viljan ja sitoi sen rautalangoilla lyhteiksi. 1890-luvulla Kaliforniassa ilmestyivät hevosvetoiset [[leikkuupuimuri]]t, joita saattoi vetää 24–36 hevosta. 1860-luvulla Yhdysvaltalaiset maatalouskoneet olivat ylivoimisia Euroopankin markkinoilla. Kuljetusvälineiden kehityksen ja maatalouden koneellistumisen vuoksi hevosten määrä alkoi Englannissa ja Ranskassa vähetä 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäinen polttomoottorilla toimiva [[traktori]] nähtiin pellolla 1904, ja [[Winnipeg]]issä 1908 ollut näytöstilaisuus sai monet vakuuttuneeksi traktorin tulevaisuudesta. Traktori oli yleinen Yhdysvalloissa jo [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, mutta Euroopassa laajempi käyttö alkoi 1930-luvulla. Polttomoottoritoimisen itseliikuvan leikkuupuimurin esitteli [[Caterpillar|Holt Caterpillar company]] vuonna 1911.<ref>Chaline, sivu 114-117</ref> Koneellistuminen laajeni myös [[voi]]n valmistukseen. [[Wilhelm Lefeldt]] teki Saksassa ensimmäisen [[separaattori]]n 1876, ja ruotsalainen [[Gustaf de Laval]] teki siitä hyvin toimivan version 1879. <ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 237–245.</ref>
[[Kuva:Hungary Mezokovesd agriculture museum 1.jpg|thumb|Pyörillä olevia moottoreita ja [[lokomobiili]], joita on käytetty esimerkiksi puimakoneiden voimanlähteenä]]
Maatalouden voimakas koneellistuminen alkoi 1800-luvulla Yhdysvalloissa, jossa vallitsi pula työvoimasta.<ref name="Heikkonen 187">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivut 187-189</ref> Siellä esiteltiin 1819 valurautainen aura, jonka osat oli standardisoitu ja varaosia oli siten saatavissa.<ref name="Heikkonen 187" /> Niitä valmistettiin 1850-luvulla [[John Deere]]n tehtaissa 15&nbsp;000 kappaletta vuodessa.<ref name="Heikkonen 186" /> Viljan maailmankauppa laajeni 1800-luvun lopulla junien ja höyrylaivojen ansiosta.<ref name="Heikkonen 239">Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 239–245.</ref> Yhdysvalloissa pystyttiin ennen lannoitteitakin tuottamaan viljaa niin halvalla, että entuudestaan omavarainen Eurooppa joutui painottamaan enemmän lihan tuotantoa.<ref name="Heikkonen 239" /> [[Lyhde|Lyhteiden]] tekeminen oli käsityötä kunnes [[Cyrus McCormick]] 1870 teki koneen, joka leikkasi viljan ja sitoi sen rautalangoilla lyhteiksi.<ref name="Heikkonen 239" /> 1890-luvulla Kaliforniassa ilmestyivät hevosvetoiset [[leikkuupuimuri]]t, joita saattoi vetää 24–36 hevosta.<ref name="Heikkonen 239" /> 1860-luvulla Yhdysvaltalaiset maatalouskoneet olivat ylivoimisia Euroopankin markkinoilla.<ref name="Heikkonen 239" /> Kuljetusvälineiden kehityksen ja maatalouden koneellistumisen vuoksi hevosten määrä alkoi Englannissa ja Ranskassa vähetä 1900-luvun alkupuolella.<ref name="Heikkonen 239" /> Ensimmäinen polttomoottorilla toimiva [[traktori]] nähtiin pellolla 1904, ja [[Winnipeg]]issä 1908 ollut näytöstilaisuus sai monet vakuuttuneeksi traktorin tulevaisuudesta.<ref name="Heikkonen 239" /> Traktori oli yleinen Yhdysvalloissa jo [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, mutta Euroopassa laajempi käyttö alkoi 1930-luvulla.<ref name="Heikkonen 239" /> Polttomoottoritoimisen itseliikuvan leikkuupuimurin esitteli [[Caterpillar|Holt Caterpillar company]] vuonna 1911.<ref>Chaline, sivu 114-117</ref> Koneellistuminen laajeni myös [[voi]]n valmistukseen. [[Wilhelm Lefeldt]] teki Saksassa ensimmäisen [[separaattori]]n 1876, ja ruotsalainen [[Gustaf de Laval]] teki siitä hyvin toimivan version 1879. <ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko name="Heikkonen: Maatalouden239" koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 237–245.</ref>
 
Kasvien ja karjan jalostus sai teoreettisen taustan [[Charles Darwin]]in ja [[Gregor Mendel]]in töistä. [[Keinosiemennys]] oli kehitetty Venajällä 1910-luvulla, ja se levisi Eurooppaan 1930-luvulla.<ref name="Heikkonen 246">Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 246–250.</ref> [[Siemenneste]]en pakastaminen kehitettiin 1949.<ref name="Heikkonen 246" /> Jalostuksella saatiin maatalouden tuotanto kasvamaan.<ref name="Heikkonen 246" /> Ennen keinolannoitteita peltoja oli lannoitettu navetan tuotolla, Perun [[guano]]lla tai Chilen [[Kaliumnitraatti|salpietari]]lla.<ref name="Heikkonen 246" /> Nämä kuitenkin alkoivat ehtyä 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa onnistuttiin eristämään ilmakehästä [[Typpi|typpeä]], joka on lisännyt todella paljon elintarvikkeiden tuotantoa.<ref name="Heikkonen 246" /> Sen käyttö lannoitteena on kasvanut nopeasti, vuonna 1938 2,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 1970 jo 30 miljoonaa tonnia.<ref name="Heikkonen 246" /> 1960-luvulla alkanut [[vihreä vallankumous]] vei 1700-luvulta asti tapahtuneen maatalouden kehityksen tulokset käytäntöön [[kehitysmaa|kehitysmaissa]].<ref name="Heikkonen 246" /> Ilman elintarvikkeiden tuotannon kasvua ei ihmiskunnan koko olisi voinut kasvaa nykyiselle tasolle. [[Malthusin väestöteoria|Thomas Malthusin ennuste]]et elintarviketuotannon ja väestönkasvun ristiriidasta jäi toteutumatta. <ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko name="Heikkonen: Maatalouden246" koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 246–250.</ref>
[[Kuva:Hungary Mezokovesd agriculture museum 1.jpg|thumb|Pyörillä olevia moottoreita ja [[lokomobiili]], joita on käytetty esimerkiksi puimakoneiden voimanlähteenä]]
Kasvien ja karjan jalostus sai teoreettisen taustan [[Charles Darwin]]in ja [[Gregor Mendel]]in töistä. [[Keinosiemennys]] oli kehitetty Venajällä 1910-luvulla, ja se levisi Eurooppaan 1930-luvulla. [[Siemenneste]]en pakastaminen kehitettiin 1949. Jalostuksella saatiin maatalouden tuotanto kasvamaan. Ennen keinolannoitteita peltoja oli lannoitettu navetan tuotolla, Perun [[guano]]lla tai Chilen [[Kaliumnitraatti|salpietari]]lla. Nämä kuitenkin alkoivat ehtyä 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa onnistuttiin eristämään ilmakehästä [[Typpi|typpeä]], joka on lisännyt todella paljon elintarvikkeiden tuotantoa. Sen käyttö lannoitteena on kasvanut nopeasti, vuonna 1938 2,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 1970 jo 30 miljoonaa tonnia. 1960-luvulla alkanut [[vihreä vallankumous]] vei 1700-luvulta asti tapahtuneen maatalouden kehityksen tulokset käytäntöön [[kehitysmaa|kehitysmaissa]]. Ilman elintarvikkeiden tuotannon kasvua ei ihmiskunnan koko olisi voinut kasvaa nykyiselle tasolle. [[Malthusin väestöteoria|Thomas Malthusin ennuste]]et elintarviketuotannon ja väestönkasvun ristiriidasta jäi toteutumatta. <ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 246–250.</ref>
 
==Katso myös==
==Lähteet==
* Ari Siiriäinen: Esihistoria. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen, WSOY 2002.
* {{Kirjaviite |Tekijä = Kero, Reino ja Kujanen, Hannu (toim.) | Nimike = Kivikirveestä tietotekniikkaan, tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään | Julkaisija = Turku: Turun yliopiston historian laitos | Vuosi = 1989 | Luku = Heikkonen, Esko Maatalouden tuotantotekniikan kehitys keskiajalta 1800-luvun puoliväliin | Sivu = 180-186 |Tunniste = ISBN 951-880-296-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = | Selite = Suom. Veli-Pekka Ketola| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.2.2015 | Kieli = Suomi}}
 
6 277

muokkausta