Ero sivun ”Maatalouden historia” versioiden välillä

▲[[Kuva:Tomb of Nakht (2).jpg|thumb|Maataloutta kuvattuna hautakammiossa muinaisessa Egyptissä.]]

▲[[Jethro Tull]]in (1674-1741) mukaan multa oli kasvien ravinnon lähde ja hänen kehittämänsä rivi[[kylvökone]]en tarkoitus oli säästää multaa. Kylvökoneesta tuli tärkeä kehitykselle, vaikka ei ihan Tullin perusteiden mukaan.<ref name="Heikkonen 182" /> Valurautainen [[aura (maanviljely)|kääntöaura]], jonka kehitti [[James Small]] 1770, oli tärkeä askel satojen parantamiseen.<ref name="Heikkonen 182" /> Aiemmin kaksivuoroviljelyssä toinen pelto oli ollut [[kesanto]]na, mutta nyt kesantoalalla alettiin viljellä papuja, herneitä ja sinimailasta ja teollisuuden tarvitsemia kasveja kuten pellavaa, hamppua ja humalaa. Samalla karjan rehun määrä kasvoi, ja karja taas tuotti enemmän lantaa lannoitteeksi. Toimivan [[puimakone]]en rakensi [[Andrew Meikle]] 1786 ja [[niittokone]]en [[Patrick Bell]] 1826.<ref name="Heikkonen 182" /> Väestönkasvun ja rehun kasvattamisen lisääntyessä viljanhinta nousi 1700-luvun lopulla yli työläisten maksukyvyn. Tällöin aikaisemmin vain rehuksi kelvanneen [[peruna]]n viljely lisääntyi nopeasti. Englannissa maatalouden koneellistaminen oli osa teollista vallankumousta ja muu Eurooppa tuli jäljessä. Saksalainen [[Justus von Liebig]] selitti 1840-luvulla kirjassaan kasvien fysiologian, ja tämä johti nopeasti keinolannoitetehtaan rakentamiseen 1847 Englantiin.<ref name="Heikkonen 186">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivut 186-187</ref> Maatalouden uudet koneet olivat suurtilojen käytössä, ja pientilat jatkoivat pääosin vanhoilla menetelmillä.<ref name="Heikkonen 186" /> Koneellistaminen tuli myös vaatimaan tilakoon kasvattamista. <ref name="Heikkonen 186" />

▲Maatalouden voimakas koneellistuminen alkoi 1800-luvulla Yhdysvalloissa, jossa vallitsi pula työvoimasta.<ref name="Heikkonen 187">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivut 187-189</ref> Siellä esiteltiin 1819 valurautainen aura, jonka osat oli standardisoitu ja varaosia oli siten saatavissa.<ref name="Heikkonen 187" /> Niitä valmistettiin 1850-luvulla [[John Deere]]n tehtaissa 15&nbsp;000 kappaletta vuodessa.<ref name="Heikkonen 186" /> Viljan maailmankauppa laajeni 1800-luvun lopulla junien ja höyrylaivojen ansiosta.<ref name="Heikkonen 239">Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 239–245.</ref> Yhdysvalloissa pystyttiin ennen lannoitteitakin tuottamaan viljaa niin halvalla, että entuudestaan omavarainen Eurooppa joutui painottamaan enemmän lihan tuotantoa.<ref name="Heikkonen 239" /> [[Lyhde|Lyhteiden]] tekeminen oli käsityötä kunnes [[Cyrus McCormick]] 1870 teki koneen, joka leikkasi viljan ja sitoi sen rautalangoilla lyhteiksi.<ref name="Heikkonen 239" /> 1890-luvulla Kaliforniassa ilmestyivät hevosvetoiset [[leikkuupuimuri]]t, joita saattoi vetää 24–36 hevosta.<ref name="Heikkonen 239" /> 1860-luvulla Yhdysvaltalaiset maatalouskoneet olivat ylivoimisia Euroopankin markkinoilla.<ref name="Heikkonen 239" /> Kuljetusvälineiden kehityksen ja maatalouden koneellistumisen vuoksi hevosten määrä alkoi Englannissa ja Ranskassa vähetä 1900-luvun alkupuolella.<ref name="Heikkonen 239" /> Ensimmäinen polttomoottorilla toimiva [[traktori]] nähtiin pellolla 1904, ja [[Winnipeg]]issä 1908 ollut näytöstilaisuus sai monet vakuuttuneeksi traktorin tulevaisuudesta.<ref name="Heikkonen 239" /> Traktori oli yleinen Yhdysvalloissa jo [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, mutta Euroopassa laajempi käyttö alkoi 1930-luvulla.<ref name="Heikkonen 239" /> Polttomoottoritoimisen itseliikuvan leikkuupuimurin esitteli [[Caterpillar|Holt Caterpillar company]] vuonna 1911.<ref>Chaline, sivu 114-117</ref> Koneellistuminen laajeni myös [[voi]]n valmistukseen. [[Wilhelm Lefeldt]] teki Saksassa ensimmäisen [[separaattori]]n 1876, ja ruotsalainen [[Gustaf de Laval]] teki siitä hyvin toimivan version 1879.<ref name="Heikkonen 239" />