Abraham Darby I

Abraham Darby I (Huhtikuun 14. 1678 – Maaliskuun 8.1717) kehitti menetelmän tuottaa takkirautaa koksin avulla masuuniissa, kun aikaisemmin jouduttiin käyttämään puuhiiltä. Tämä oli merkittävä askel kohti suurempien ja puhtaampien rautamäärien tuottamisessa teollisessa vallankumouksessa. Abraham Darby I oli ensimmäinen tällä nimellä tunnettu henkilö englantilaisessa kveekarisuvussa, jolla oli merkittävä rooli teollisessa vallankumouksessa.

Varhaiset elämänvaiheet

Abraham Darbyn isä, John Darby oli talonpoikaisviljelijä ja lukkoseppä. Abrahamin isoisoäiti oli Dudleyn viidennen paronin Edward Suttonin avioton lapsi. Isoisoäidin veli oli Dud Dudley (1600-1684), joka toimi Englannin sisällisodassa insinöörinä ja ammusten toimittajana. Hän oli koettanut sulattaa rautamalmia koksin avulla, mutta aikaan saatu rauta ei täyttänyt seppien mielestä puuhiilellä tehdyn raudan laatua. Tieto tästä on voinut innoittaa Abrahamia.

1690-luvulla Abraham oli harjoittelijana Birninghamissa Jonathan Freethin pajassa, joka valmisti messinkisiä jauhimia maltaalle. Tämä kokemus on ilmeisesti auttanut häntä ymmärtämään metalleja ja niistä tehtyjä seoksia kuten messingin valmistusta. Darby on ehkä huomannut, että mallastuksessa olutsammioita lämmitettiin koksilla eikä kivihiilellä, jotta vältettiin makuviat ja kattiloiden syöpyminen kivihiilen rikkipitoisuuden vuoksi. Nämä havainnot olivat tärkeitä myöhemmin. Vuonna 1699 Darbyn oppipoika-aika päättyi, hän avioitui ja muutti Bristoliin.

Bristol

Liekkisulatusuuni

Bristolissa Darbyn taitavuus ja yritteliäisyys huomattiin kaupungin pienessä kveekariryhmässä. Yhdessä muiden kveekarien kanssa Darby perusti 1702 messinkivalimon. Tähän palkattiin hollantilaisia ammattilaisia tekemään kattiloita pajavasaran avulla. Darby myös kehitti valumenetelmiä ja teki valuja varten uuden valimon 1704. 1705 hän siirtyi messinkistä rautaan. Nuori walesiläinen oppipoika John Thomas keksi käyttää hiekkaa muottimateriaalina, muottikehystä ja hiekkasydäntä eli keernaa avuksi. Tällä menetelmällä saatiin valettua ohutseinämäisiä ja kevyitä rautapatoja. Darby sai valumentelmälle patentin vuonna 1707. Hän menestyi patojen tuottajana. Rautamalmin sulattimiseen hän käytti Sir Clement Clerken kehittämää liekkisulatusuunia. 1709 Darby luopui messinkiliiketoimista.

Coalbrookdalen uuni

Darbyn masuuni kuuluu nyt osana Coalbrookdalen raudan historiaa säilyttävään museoon

Vuonna 1708 Darby vuokrasi liekkisulaton ja alkoi valmistella sen muuttamista puhallusta hyödyntäväksi masuuniksi. Hänen ensimmäinen tilikirjansa lokakuun 20.:stä 1708 tammikuun 4.:nteen 1710 on säilynyt. Siinä kerrotaan koksin valmistuksesta tammikuussa 1709 ja liekkiuuniin saatiin puhallus 10. tammikuuta, jlloin alkoi raudan tuottaminen koksin avulla. Darby myi sinä vuonna 81 tonnia rautatuotteita. Darby on saattanut auttaa se, että hänen käyttämänsä Shropshiren kivihiili oli kohtuullisen vähärikkistä. Jokatapauksessa testaukset eri hiililaaduilla jatkuivat jonkin aikaa. Osa Darbyn takkirautatuotanosta myytiin muille valimoille Bristolissa, mutta valtaosa käytettiin rautapatojen ja muiden valurautatuotteiden valmistukseen.

Myöhemmin on keskusteltu paljon siitä, miksi Darbyn tuottamaa rautaa ei käytetty takomoissa kankiraudan tuottamiseksi. Syyksi on esitetty, että koksilla tehty takkirauta sopi paremmin valamiseen kuin puuhiilellä tuotettu takkirauta ja että koksilla tuotetussa raudassa oli piitä epäpuhtautena, mikä teki siitä vähemmän houkuttelevan taottavaksi. Tälle selitykselle on syntynyt epäilyjä siitä, kun Coalbrookdalen yhtiö alkoi vuonna 1720 tuottaa takorauta, niin sitä oli vaikea saada kannattavaksi edes käyttämällä puuhiiltä.

Seuraavina vuosina Darby laajeni liiketoimintaansa useille paikkakunnille.

Kuolema ja liiketoiminnan jatkuminen

Abraham Darby kuoli vuonna 1717 kotonaan 38 vuotiaana sairastettuaan 18 kuukautta. Darbyn kuoleman jätti liiketoiminnan sekavaan tilaan. Leski kuoli muutamaa kuukautta myöhemmin. Darbyn vanhin poika Abraham Darby II oli tuolloin vain 6 vuotias ja hänen kaksi veljeä. Yrityksen osakkeita käytettiin velkojen maksuun. Lasten eno hankki yhtiön osakkeita lasten puolesta ja lapset lähetettiin kouluun. Vuonna 1728 Abraham II alkoi auttaa yritysten hoidossa ja vuonna 1732 hänet palkittiin neljällä osakkeella.