Ero sivun ”Skeema” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Kumottu muokkaus 14801469, jonka teki 89.166.25.28 (keskustelu)ei tietolähdettä
Rivi 14:
[[Kognitiivinen psykoterapia|Kognitiivisessa psykoterapiassa]] lapsuudessa opituista haitallisista skeemoista käytetään nimitystä ''tunnelukko''. Tunnelukot laukaisevat voimakkaita vihan, pelon, surun ja ahdistuksen tunteita, ja ne ohjaavat ajatuksia, emootioita ja käyttäytymistä. Tunnelukon voi aiheuttaa lapsuudessa tapahtunut hylkääminen, arvostelu, ylisuojelu, kaltoinkohtelu, syrjintä, hyväksikäyttö tai laiminlyönti.
 
Tunnelukko on osa defenssiivistä käyttäytymistä sekä yksilön, ja henkilön pyrkimystä suojautua vastaavanlaisia kokemuksia vastaan, eli siis psyyken ja mielen yritys pitää yksilö tasapainoisena ja harmonisena. Defenssit ovat mielen ja psyyken puolustusreaktioita. Yksilö turvautuu sosiaalisesti, sosiologisessa ja psykologisessa mielessä defensseihin säilyttääkseen mielensä tasapainon vastaavanlaisissa sosiaalisissa yhteyksissä, joissa aiemmat kokemukset olivat ilmenneet. Tunnelukko on osa defensiivistä käyttäytymisreaktiota ja käyttäytymismallia. Tunnelukot ovat luontainen osa ihmisen mielen ja siis psyyken toimintaa, joilla on aivotoiminnallinen välittäjäaineellinen pohja ja perusta. On olemassa myös teoria, jonka mukaan tunnelukot ovat yksi mielen ilmentymistä. Tällöin tunnelukko käsitetään seuraukseksi mielen toimintamekanismeista, jolloin ihminen pyrkii säilyttämään toimintakykynsä käsittelykyvyn ylittävästä kokemuksesta huolimatta, lukottamalla kokemuksen. Tällöin esimerkiksi kyseessä oleva pelko voi lukon ansiosta jäädä resonoimaan mieleen samankaltaisten tilanteiden aktivoidessa sitä.
 
Mieli eli psyyke on aivojen sähköistä, välittäjäaineellista ja hormonaalista toimintaa, joilla on siis biologinen ja lääketieteellinen perusta. Mieli eli psyyke on yhtä kuin aivotoiminta. Tunnekokemukset eli emootiot ilmenevät vain välittäjäaineperustaisina. Välittäjäaineet määräävät, mitä emootioita ihminen ja yksilö kulloinkin kokee. Välittäjäainetaso määrää taas tunteen voimakkuuden eli kuinka paljon välittäjäainetta erittyy, niin siten ihminen kokee.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Skeema