Ero sivun ”Basilika (arkkitehtuuri)” versioiden välillä

p
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit)
p
'''Basilika''' on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita [[laiva (kirkkoarkkitehtuuri)|laivoja]] korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Nykykielenkäytössä basilika viittaa tämänmalliseen [[kirkko (rakennus)|kirkkoon]]. Se eroaa siis [[hallikirkko|hallikirkosta]], jossa kaikki laivat ovat samankorkuiset. Basilikatyyppi on peräisin [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikan]] ja [[Rooman valtakunta|Rooman]] arkkitehtuurista. Antiikin aikaiset basilikat eivät kuitenkaan olleet uskonnollisia rakennuksia, vaan niitä käytettiin muun muassa kauppaan ja oikeudenkäynteihin.
 
Basilikan kehittivät roomalaiset kreikkalaisen pylväskäytävän, [[stoa (rakennustyyppi)|stoan]]n, perusteella. [[Latina]]n nimitys ''basilica'' juontuukin [[muinaiskreikka|kreikan]] ilmaisusta στοὰ βασιλική (''stoa basilikē'', kuninkaallinen pylväskäytävä). Rooman vanhimman tunnetun basilikan, ''Basilica Porcian'', rakennutti 184 eaa. [[Cato vanhempi|Marcus Porcius Cato]].<ref>P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, ''Antiikin käsikirja'' (2000), hakusana "basilika".</ref> Yhden kuuluisimmista basilikoista, [[Maxentiuksen basilika]]n, pani alulle [[Maxentius]] ja viimeisteli [[Konstantinus Suuri|Konstantinus]] 313. Jo [[Augustus|Augustuksen]] aikoihin basilikaa pidettiin oleellisena osana kaupungiksi itseään kutsuvaa asutuskeskusta.
 
Kolmannelta vuosisadalta alkaen kristityt rakensivat basilikatyyppisiä rakennuksia kulttipaikoikseen, sillä he tarvitsivat isoja tiloja, joihin seurakunta saattoi kokoontua. Pakanatemppeleitä ei voitu käyttää mallina, koska niissä rituaalit suoritettiin usein ulkona. Kristityissä kirkoissa on basilikan päässä puolipyöreä alttarikomero, [[apsis]], jossa pappi seisoo korokkeella. Kirkot saivat vaikutteita etenkin keisaribasilikoista, joissa ei harjoitettu kaupankäyntiä.
71 574

muokkausta