Ero sivun ”Karkku” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Fix - "asukkaita 597 henkilöä" kuulostaa hieman hölmöltä
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 31:
== Historia ==
{{lähteetön}}
Karkun Palvialassa on ilmeisesti ollut asutusta [[Rautakausi|rautakaudella]], ehkä jo [[Kivikausi|kivikaudella]]. Alueelta löydetty ''Karkun riipus'' on ajoitettu välille [[800]]-[[1050]]. Palvialassa sijaitsee ns. Tulosen [[kalmisto]], jota tutkittaessa on paljastunut maanalainen, paikoin kolmikerroksinen polttokenttäkalmisto. Kalmisto on peräisin noin 600–800-luvuilta ajanlaskun alun jälkeen. Muita vastaavia ovat Koirankallion kalmisto Kiuralan kylässä ja Ristinmäki lähellä Karkunkylää.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 128–137. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>
 
Sastamala oli [[1200-luku|1200-luvulla]] suuri [[kirkkopitäjä]], jonka seurakuntakirkkoon (luultavasti) nykyisen [[Sastamalan kirkko|Sastamalan kirkon]] paikalle vaelsi seurakuntaa [[Pohjanmaa]]lta asti. Kirkkopitäjän keskuskirkot lienevät olleet erilaisia puisia kirkkoja ennen Sastamalassa vielä tänäkin päivänä seisovan kivikirkon rakentamista [[1500-luku|1500-luvulla]]. Kirkkopitäjä ulottui "''[[Näsijärvi|Näsijärvestä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] ja nykyisen Vammalan seuduilta Pohjanmaan lakeuksien rajoille asti''". Siihen siis kuului koko pohjoinen [[Satakunta]]. Tästä kirkkopitäjästä sitten muodostuivat alueen "emäseurakunnat". Niin myös Karkun pitäjä. Sastamalasta erosi varhais-keskiajalla Kyrön pitäjä, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Merkittävimpiä hetkiä Suur-Sastamalan hajoamisessa lienee ollut Ala-Sastamalan irtaantuminen [[1400-luku|1400-luvulla]]. Ala-Sastamalan alueesta kehittyivät myöhemmin [[Tyrvää]], [[Vammala]], [[Kiikoinen]] ja [[Kiikka]]. [[Pietari Brahe]]n aikoina [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolella, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli [[Mouhijärvi]], joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]]. [[Suoniemi]] irrotettiin Karkusta [[Kappeliseurakunta|kappeliseurakunnaksi]] vuonna [[1670]].<ref name="suomenmaa"/>
 
Suur-Sastamala oli osa itsesyntyistä ja alkuperäistä Hämeen maakuntaa aina vuoteen 1450, jolloin perustettiin uusi hallintomaakunta Satakunta. Tuonaikainen Satakunta muodostui nykyisen Satakunnan ja Pirkanmaan alueesta. Jako kahteen maakuntaan noudattaa vahvasti heimojakoa, paitsi Kankaanpään seudun osalta, joka yhä nyky-Satakunnassa. Sastamala siirtyi Pirkanmaalle 1992.
 
Ensimmäiset luotettavat tiedot Karkun asukasluvusta ovat vuodelta [[1749]], jolloin pitäjässä oli 1&nbsp;692 asukasta. Vuonna [[1865]] asukkaita oli 2&nbsp;664, 1900-luvun vaihteessa 3&nbsp;473 ja vuonna [[1920]] jo 3&nbsp;799. Sotien jälkeinen [[maaltamuutto]] vähensi väkilukua niin, että vuonna [[1965]] Karkussa oli 3&nbsp;047 asukasta.
 
Karkun kuntaan ja seurakuntaan kuului vuoteen [[1900]] saakka runsaan 10 neliökilometrin erämaa-alue entisen [[Noormarkku|Noormarkun]], nykyisen [[Pori]]n alueella. Liikemies [[Antti Ahlström]] oli ostanut kyseisen, eräälle karkkulaiselle maatilalle kuuluneen alueen jo vuonna [[1873]].
Rivi 45 ⟶ 47:
Karkkuun asutettiin viime sotien jälkeen [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven (Vpl)]] siirtoväkeä.
 
Vuonna [[1973]] Karkun kunta liitettiin [[Vammala]]an yhdessä [[Tyrvää]]n kanssa; vuotta aiemmin oli Tyrisevän kylä siirretty Suoniemen kunnasta Karkkuun. Sen jälkeen ovat palvelut kunnassa harventuneet.
 
== Nähtävyydet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karkku