Ero sivun ”Marttanukke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p ilmeinen typo lähteessä
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 4:
Marttajärjestö perustettiin 1899, aikana jolloin naisilla alkoi olla tarvetta ja halua oman rahan ansaitsemiseen. Martat yrittivät kehittää naisille lisätuloja muun muassa [[Kanat|kanojen]] kasvatuksesta ja [[Kananmuna|kananmunien]] organisoidusta myynnistä. Kanojen pito oli kuitenkin yhä hankalampaa enimmäkseen kaupunkilaisista koostuville marttajärjestön jäsenille, jotka aluksi olivat sivistyneistön rouvia ja vähitellen yhä enemmän teollisuustyöläisiä. Ompelu ja muu käsityö huomattiin pian sopivammaksi lisäansioksi, mutta vaatteiden valmistus vaati erityistä taitoa ja [[olkihattu]]jen tekemiseen ei löytynyt opettajaa. Turussa joku sai idean nukkejen valmistamisesta, mistä marttojen johto ei aluksi innostunut. Yksityisen lahjoituksen avulla ja Aurora Janssonin johdolla nukkejen teko saatiin kuitenkin alkuun. Janssonilla saati toimintaan mukaan tulleilla muilla naisilla ei ollut aluksi varsinaista taitoa nukkejen tekoon, mutta sitäkin enemmän intoa. Tekijät ideoivat paljon nukkemalleja, joita sitten kehitettiin ja karsittiin yhdessä. Marttojen Nukkelan toimintavuosikymmenien mittaan tuotantoon otettuja malleja oli yhteensä toistasataa.<ref name =vesterbacka/>
 
Nukkejen posliiniset päät tuotiin aluksi [[Saksa]]sta Gebrüder Heubachin nukketehtaalta. Niiden tilalla alettiin käyttää halvempia [[guttaperkka]]sta, kankaasta sekä 1910-luvun lopulla paperimassan ja [[kipsi]]n sekoituksesta, jonka kehitti mMaalarimestariMaalarimestari Henrik Emil Nurmi. Vuosikymmentä myöhemmin hän haki [[patentti]]a massaan, joka koostui lähinnä [[sulfaattiselluloosa]]sta ja [[savi|savesta]]. Molemmat maailmansodat vaikeuttivat turkulaisen nukketeollisuuden toimintaa. Vuonna 1942 [[kansanhuoltoministeriö]] eväsi siltä kaikkien materiaalien tuontilisenssit, ja nukkeja jouduttiin tekemään paperi- ja lakanakankaasta.<ref name =vesterbacka/>
 
Nukkela kasvoi harrastustoiminnasta vähitellen merkittäväksi liiketoiminnaksi. Varsinainen tehdas se ei ollut, vaan nuket valmistettiin pääasiassa kotityönä; vain nukkejen pukeminen ja muu viimeistely tapahtui Nukkelassa. Vuonna 1918 Marttanukkeja teki Turussa ja sen lähiympäristössä 112 henkeä, minkä lisäksi oheenyhteistyökumppanina perustetussatoimineessa Nurmen leikkikalutehtaassa työskenteli 30 henkeä. Marttojen kanssa kilpailevia nukkeyrityksiä alkoi syntyä, ja niistä tunnetuimmaksi muodostui hyvin samanlaisia tuotteita valmistanut Herralan nukketehdas.<ref name =vesterbacka/>
 
Aluksi nukkeja myytiin Etelä-Suomen kaupunkien [[Torikauppa|toreilla]] ja [[Markkinat (tapahtuma)|markkinoilla]] sekä osallistumalla näyttelyihin ja messuihin myös Suomen ulkopuolella. Vuosina 1930 ja 1950 marttanuket palkittiin kultamitalilla Suomen Suurmessuilla Helsingissä. Vuodesta 1912 vuoteen 1957 nukkeja myi kauppamatkustaja Martta Lehtovaara. Nukkeja sai tilata myös [[postimyynti]]nä [[Emäntälehti|Emäntälehden]] ja [[Kotiliesi|Kotilieden]] ilmoitusten kautta. Nuket pääsivät usein myös Kotilieden kansikuviin.<ref name =vesterbacka/>