Ero sivun ”Marina Tsvetajeva” versioiden välillä

Marina Tsvetajeva pyrkikin omaleimaiseen tuotantoon sekä rytmisyyden harmoniaan: soinnukkuuteen. Hän vältti määrämittaisuutta eli runomittaista ja kielellistä puhdasoppisuutta. Sanoilla sekä niiden merkityksillä leikittely (myös muilla kielillä: kuten saksaksi taikkatai ranskaksi) oli yksi tunnusomainen piirre hänen laajassa tuotannossaan. Toinen selkeä tunnusmerkki lienee Anna Ahmatovan runoudelle tyypillinen kaukokaipuu. Lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta oli Tsvetajeva huomattavan tuottelias. Hän kirjoitti runouden ohella [[proosa]]a sekä [[Essee|esseitä]]. Myös tunnustetut saman [[Akmeismi|akmeistien]] aikakauden runoilijat [[Anna Ahmatova]] sekä [[Osip Mandelstam]] olivat Marina Tsvetajevan läheisiä ystäviä.<ref>Marina Tsvetajeva: Äiti ja Musiikki - Sonetska (ven. Mat i muzika Sonetska), Kustannusliike Raduga, 1991, Moskova (suom. Paula Nieminen)</ref> Ahmatova kuvaili Tsvetajevaa "kaksoissisarekseen". Hän vastaanotti kerran huolestuneelta Tsvetajevalta Ahmatovan terveydentilasta ja hyvinvoinnista kyselevän kirjeen.<ref>Jelena Kuzmina: Anna Ahmatova - koditon, 1991/suom. painos Otava, 1992, Keuruu (suom. Eila Salminen)</ref>