Wikipedia

Ero sivun ”Maakeskinen maailmankuva” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
26 006 muokkausta
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not featured
p kh
Rivi 16:
# Taivaanpallo pyörii kiinteän akselin ympäri; täyteen pyörähdykseen kului yksi [[tähtivuorokausi]] eli noin 23 h 56 min.
 
Taivaanpallo katsottiin yleensä reaaliseksi, aineelliseksi kappaleeksi<ref>Sfairopoiia, s. 228</ref> [[Kiintotähti|Kiinto­tähtien]] oletettiin olevan kiinnitetyt joko itse taivaan­palloon tai, sen jälkeen kun [[prekessio]] tuli tuunnetuksitunnetuksi, erityiseen kiinto­tähtien palloon, jonka oletettiin hitaasti kiertyvän varsinaisen taivaan­pallon suhteen.<ref>Sfairopoiia, s. 93</ref>. Auringon, Kuun ja tunnettujen planeettojen oletettiin toisaalta tekevän kerran vuoro­kaudessa kierroksen maapallon ympäri, toisaalta myös liikkuvan kiinto­tähtien suhteen [[Eläinrata]]a pitkin. Niiden oletettiin olevan kiinnitetyt Maata ympäröiviin sisäkkäisiin pallonk­uoriin,<ref name=TahtitPer>;{{kirjaviite | Tekijä = Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen | Nimeke = Tähtitieteen perusteet | Sivu = 532-534 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus | Vuosi = 1984 | Tunniste = 951-859-367-1}}</ref> sisimpänä Kuun, sen jälkeen [[Merkurius|Merkuriuksen]], [[Venus|Venuksen]], Auringon, [[Mars]]in, [[Jupiter]]in ja [[Saturnus|Saturnuksen]] sekä vihdoin kiinto­tähtien pallon­kuori.
 
[[Aristoteles|Aristoteleen]] mukaan taivaa­npallon ulko­puolella oli vielä [[Ensimmäinen liikuttaja]], josta lähti kaikkia taivaan­kappaleita liikuttava, maailmaa käynnissä pitävä voima.<ref name=TahtitPer>{{kirjaviite | Tekijä = Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen | Nimeke = Tähtitieteen perusteet | Sivu = 532-534 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus | Vuosi = 1984 | Tunniste = 951-859-367-1}}</ref>
Rivi 22:
Aristoteleen mukaisesti uskottiin [[uusi aika|uuden ajan]] alkuun saakka, että ''kuun­ylinen'' maailma oli luonteeltaan aivan erilainen kuin ''kuun­alinen'' maailma. "Kuun­alinen" maailma koostui neljästä [[klassiset alkuaineet|klassisesta alku­aineesta]], ja siellä kaikki oli jatkuvassa muutoksen tilassa, syntyi, kasvoi, lakastui ja kuoli. Sitä vastoin "kuun­ylinen" maailma, jossa taivaan­kappaleet liikuivat, oli täydellinen ja muuttumaton, ja siellä esiintyi vain ympyrä­liikettä sekä ympyrä­liikkeistä muodostuvaa [[episykli]]liikettä. Taivaan­kappaleiden oletettiin koostuvan [[kvintessenssi|viidennestä alku­aineesta]].<ref name=TahtitPer />
 
VähitelleenVähitellen vakiintuikin useimpien oppineiden hyväksymäksi käsitykseksi, että maapalloa ympäröi kymmenen sisäkkäistä pallonkuorta: Kuun, Auringon ja viiden tunnetun planeetan pallonkuoret sekä niiden ulkopuolella vielä kolme. Kahdeksas eli kiinto­tähtien pallon­kuori suoritti hidasta [[prekessio]]liikettä sen ulko­puolella sijainneen yhdeksännen pallon­kuoren suhteen, joka pyörähti kerran vuoro­kaudessa Maan ympäri, ja kaikkein uloimpana oli kymmenes, ''[[primum mobile]]''.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Raimo Lehti | Nimeke = Tanssi Auringon ympäri, Kopernikus, Kepler ja aurinkokeskisen tähtitieteen synty | Sivu = 108 | Julkaisija = Pohjoinen | Julkaisupaikka = Oulu | Vuosi = 1989 | Tunniste = ISBN 951-749-104-2}}</ref><ref>kirjaviite | Tekijä = Tapio Markkanen | Nimeke = Paratiisista katsoen : tähtitaivaan karttojen historiaa | Sivu = 35 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-952-5329-80-3}}</ref>
 
=== Planeettojen liike ===
Rivi 35:
Maakeskisen maailmankuvan kyseen­alaistivat jo eräät [[pythagoralaiset]] filosofit sekä heiltä vaikutteita saanut [[Parmenides]]. Heidän mukaansa Maa ja planeetat kiersivät ympyrä­rataa oletetun [[keskustuli|keskus­tulen]] ympäri.<ref>Sfairopoiia, s. 246</ref>
 
[[Herakleides|Herakleides Pontoslainen]] esitti jo 300-luvulla eaa, että taivaanpallo ei kierrä Maata, vaan Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Peter Lancaster Brown | Nimeke = Jokamiehen tähtitiedettä | Suomentaja = Pertti Jotuni | Sivu = 14 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-1-01879-5}}</ref> Tämä ei kuitenkaan vielä merkinnyt maa­keskisen maailman­kuvan hylkäämistä: hänen mukaansa Aurinko teki kierroksen Maan ympäri kerran vuodessa, ja myös planeetat kiersivät Maata. Myöhemmin myös Ptolemaios piti Maan vuoro­kautista pyörimis­­liikettä tähti­tieteen kannalta mahdollisena ja yksin­kertaisem­panakin kuin oletusta taivaan­pallon pyörimisestä, mutta hylkäsi sen, koska hänen mukaanmukaansa Maan pyöriminen olisi saanut maan päällä aikaan dynaamisia ilmiöitä, joita kuitenkaan ei esiinny.<ref>Sfairopoiia, s. 196</ref> Kysymystä pohti myöhäis­keski­ajalla kysymystä maapallon mahdollisesta pyörimisestä pohti erityisesti [[Nicolas Oresme]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Nicolas Oresme | Nimeke = Livre du ciel et du monde}}</ref>
 
[[Aristarkhos Samoslainen]] osoitti 200-luvulla eaa, että planeettojen liike on yksin­kertaisemmin selitettävissä olettamalla, että Maa kiertää Aurinkoa.<ref>Sfairopoiia, s. 250</ref> Oppi ei kuitenkaan tullut vanhalla ajalla yleisesti hyväksytyksi, koska sitä pidettiin "terveen järjen" vastaisena. Sekä [[Aristoteles]] että [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] kuitenkin katsoivat jo tarpeelliseksi esittää perustelujakin käsitykselle Maan liikkumattomuudesta. Aristoteles perusteli sitä opillaan eri [[klassiset alkuaineet|alku­aineiden]] "luonnollisilla liikkeillä"<ref>Sfairopoiia, s. 57-58</ref>, kun taas Ptolemaios viittasi siihen, ettei tähtien vuotuista [[parallaksi]]a ollut havaittu.<ref name=RL196>Sfairopoiia, s. 196</ref>
Rivi 41:
Jo Ptolemaios tiesi, että planeettojen havaittujen liikkeiden poikkeamat tasaisesta [[ympyräliike|ympyrä­liikkeestä]] littyivät selvästi siihen, missä asemassa planeetta kulloinkin oli suhteessa Aurinkoon. Näitä ns. ''aurinkoon liittyviä anomalioita'' käsitelläänkin ''[[Almagest]]issa'' varsin tarkoin. [[Nikolaus Kopernikus]] osoitti 1500-luvulla, että nämä poikkeamat oli helpoiten selitettävissä olettamalla planeettojen ja myös Maan kiertävän Aurinkoa.<ref>Sfairopoiia, s. 182, 258-259}}</ref>
 
Uudella ajalla [[aurinkokeskinen maailmankuva]] syrjäytti vähitellen maakeskisen, mihin Kopernikuksen ohella vaikuttivat varsinkin [[Nikolaus Kopernikus]], [[Johannes Kepler]] ja [[Galileo Galilei]].
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakeskinen_maailmankuva”