Ero sivun ”Imetys” versioiden välillä

 

Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät [[vasta-aine]]et lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös mm. äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä.

 

[[Maailman terveysjärjestö]]n suositus on jatkaa imetystä vähintään kaksivuotiaaksi. Suomessa äideille annettava ohjeistus suosittaa täysimetystä lapsen ensimmäisen puolen vuoden ajan (aikaisintaan kiinteää lisäruokaa voi antaa 4 kuukauden iässä) ja sen jälkeen imetystä lisäruoan ohella vähintään yksivuotiaaksi ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.

Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi.

 

Tandemimetykseksi kutsutaan kahden eri-ikäisen sisaruksen yhtäaikaista imetystä. Tandemimetys yleistyy{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}, kun isompia sisaruksia imetetään yhä pidempään naisten paremman ravitsemuksen ja imetyksen positiivisten terveysvaikutusten vuoksi.