Wikipedia

Ero sivun ”Jacques Hébert” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 680 muokkausta
Kirjoitettu uusiksi lähteen perusteella
Rivi 1:
[[Kuva:Hebert-1.jpg|thumb|Jacques Hébert]]
'''Jacques-René Hébert''' ([[15. marraskuuta]] [[1757]] – [[24. maaliskuuta]] [[1794]]) oli lehtimies ja vallankumousjohtaja [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suureen vallankumouksen]] aikana. Hébert kuului radikaaleimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin vallankumouksellisiin. Hän vastusti erityisen kiihkeästi kristinuskoa ja kuningasvaltaa. Hébertista tuli [[Sanskulotit|sanskulottien]] johtohahmo, ja hän painosti [[Jakobiinit|jakobiineja]] ottamaan käyttöön äärimmäiset voimakeinot. Hébertin kannattajista käytettiin nimeä hébertistit.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/259015/Jacques-Rene-Hebert | Nimeke = Jacques-René Hébert | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc | Viitattu = 24.3.2015 | Kieli = englanti }}</ref>
 
Hébert syntyi porvarisperheeseen [[Alençon|Alençonissa]] ja muutti [[Pariisi|Pariisiin]] vuonna [[1780]], missä eli köyhänä seuraavien kymmenen vuoden ajan. Vallankumouksen puhjetessa [[1789]] Hébertin valtasi suuri innostus, ja hän aloitti uransa lehtimiehenä kirjoittaen sarjan räävittömiä ja rienaavia poliittisia satiireja. Hébert kirjoitti nimimerkillä ''Le Père Duchesne'' (suom. Ukko-Duchesne) ja ryhtyi julkaisemaan samannimistä [[Le père Duchesne|lehteä]] marraskuussa [[1790]]. Siitä tuli nopeasti yksi vallankumouksen ajan suosituimmista lehdistä. Hébert kohdisti aluksi raivonsa aatelistoon ja papistoon, mutta keväällä [[1792]] hän käynnisti vihamielisen kampanjan kuningas [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:ta]] vastaan.<ref name="britannica" />
'''Jacques René Hébert''' ([[15. marraskuuta]] [[1757]] &ndash; [[24. maaliskuuta]] [[1794]]) oli [[ranska]]lainen vallankumouspoliitikko ja lehtimies. Hébert julkaisi lehteä nimeltä ''[[Le père Duchesne]]'', jossa hän propagoi ääriradikaaleja mielipiteitään ja kiihotti väkivaltaan.
 
Hébertista tuli [[Kordelieeriklubi|Kordelieeriklubin]] jäsen, ja hän oli mukana suunnittelemassa kansannousua, joka lopulta syrjäytti monarkian [[10. elokuuta]] [[1792]]. Syksyn aikana hébertistit muuttivat [[Notre-Damen katedraali|Notre-Damen]] ja useita muita kirkkoja Järjen temppeleiksi. Joulukuussa Hébert valittiin [[Pariisin kommuuni (Ranskan vallankumous)|Pariisin kommuunin]] apulaispääprokuraattoriksi. Hän liittyi samoihin aikoihin myös jakobiiniklubiin. Jakobiinit alkoivat pian kampanjoida maltillisempia [[Girondistit|girondisteja]] vastaan [[Kansalliskonventti|kansalliskonventissa]]. Tässä taistelussa Hébert valjasti lehtensä Le Père Duchesnen sanskulottien äänitorveksi ja vaati kuolemantuomiota kuninkaalle sekä girondistien tuhoamista ja vallankumoushallinnon perustamista. Hébert johti sanskulottien joukkoja, jotka pakottivat konventin erottamaan girondistien johtohahmot kesäkuussa 1793.<ref name="britannica" />
Hébertin kannattajista käytettiin nimeä hébertistit, ja he muodostivat vallankumouksen terrorikauden takana olleen äärivasemmistolaisen [[vuoripuolue]]en jyrkimmän siiven. [[Danton]] johti maltillisempaa ja [[Robespierre]] keskisiipeä. Vuoripuolue oli mukana vallankumouksen alussa 1789 pienemmässä roolissa, mutta syrjäytti liberaalit ja nousi katumellakoiden, propagandan ja väkivallan avulla valtaan loppuvuonna 1792.
 
Hébertistit järjestivät Pariisin työväestön suurmielenosoitukset 4.-5. syyskuuta [[1793]]. Mielenosoitukset pakottivat kansalliskonventin perustamaan valtiojohtoisen talouselämän ja käynnistämään [[Terrorin aika|terrorin ajan]]. Hébert tuki vahvasti syksyn 1793 antikristillistä kampanjaa, jonka tavoitteena oli tuhota Ranskan katolinen kirkko.<ref name="britannica" />
==Keinoina väkivalta ja terrori==
 
Vuoden [[1794]] alussa kansalliskonventin [[Yleisen turvallisuuden valiokunta]] oli vakiinnuttanut valta-asemansa, ja se alkoi pitää Hébertia ja hänen äärivasemmistolaisia kannattajiaan vaarallisina. [[Danton|Dantonin]] johtama jakobiiniklubin oikea laita hyökkäsi hébertistien äärimmäisyyttä vastaan. Myös valiokunnan johtohahmo [[Robespierre]] liittoutui Dantonin kanssa. Maaliskuussa 1794 pula ruoasta herätti yleistä tyytymättömyyttä, ja Hébert vaati kordellieeriklubia järjestämään kapinan. Sanskulotit eivät kuitenkaan vastanneet pyyntöön, ja 14. maaliskuuta Yleisen turvallisuuden valiokunta pidätti Hébertin. Hébert ja 17 hänen seuraajaansa mestattiin giljotiinilla kymmenen päivän päästä. Hébertin teloituksen vuoksi vallankumoushallinto menetti kuitenkin sanskulottien luottamuksen ja se johti lopulta jakobiinien diktatuurin päättymiseen heinäkuussa 1794.<ref name="britannica" />
Hébert oli vaikutusvaltaisimpia [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suureen vallankumouksen]] aikaisia poliitikkoja. Hän oli tärkeimpiä vaikuttajia kuningas [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:n]] kuolemaan tuomitsemisen ja [[mestaaminen|mestaamisen]] takana, ja kehitti myös kuningatar [[Marie Antoinette]]a vastaan nostetun syytteen [[insesti]]stä, jonka perusteella kuningatar toimitettiin [[giljotiini]]in.
 
Kristinuskon vastainen Hébert oli merkittävä tekijä Ranskan uskonnosta riisumisen takana ja ''järjen palvonta'' -kultin kehittämisessä. Sen seurauksena esimerkiksi kirkkojen kallisarvoisia esineitä ryöstettiin ja tuhottiin.
 
[[Pariisi]]n [[Syyskuun murhat|Syyskuun murhien]] aikana Hébert johti Forcen vankilassa riehunutta osastoa.
 
[[Yleisen turvallisuuden valiokunta]], jonka kärjessä Hébert oli, aloitti terrorikampanjan, jonka aikana surmattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Menetelminä käytettiin kaikkea mahdollista [[giljotiini]]sta [[Hukuttaminen|hukuttamiseen]].
 
==Hébertin loppu==
 
Maaliskuussa 1794 [[Maximilien Robespierre]] kukisti Dantonin tuella Jacques René Hébertin ja muut hébertistit, jotka teloitettiin 24. maaliskuuta. Pian tämän jälkeen Robespierre teloitutti Dantonin ja sai käytännössä lähes diktaattorin vallan. Hébertistien mestauksesta katsotaan alkaneen terroriajan pahimman vaiheen.
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
* [[Octave Aubry]]: Ranskan suuri vallankumous, osa 2 , WSOY 1962
* NAVY NEWS, Ison-Britannian laivaston tiedotuslehti{{lähde tarkemmin}}
 
{{DEFAULTSORT:Hebert, Jacques}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jacques_Hébert”