Ero sivun ”Enso-Gutzeit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Viitteetön |
→Sodanjälkeiset vuodet: kemiallinen teollisuus -> kemianteollisuus |
||
Rivi 50:
Heti sodan jälkeen yhtiön toimitusjohtaja Väinö A. Kotilainen joutui [[Liittoutuneiden valvontakomissio]]n vaatimuksesta eroamaan koska hän oli palvellut [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana Suomen [[Itä-Karjalan sotilashallinto|Itä-Karjalan miehityshallinnon]] johtajana. Uudeksi toimitusjohtajaksi tuli [[1. lokakuuta]] [[1945]] [[William Lehtinen]].
Sodan jälkeen Enso-Gutzeit rakennutti [[1945]] vesivoimalaitoksen Vuoksen Tainionkoskeen korvaamaan Rouhialan ja Enson voimaloiden menetystä. [[1946]] ostettiin Keski-Suomessa [[Säynätsalo]]ssa toiminut [[Säynätsalon vaneritehdas|Joh. Parviaisen Tehtaat]] jolla oli siellä [[vaneri]]tehdas ja talotehdas. Talotehtaan tuotannosta huomattava osa meni Neuvostoliittoon [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvauksina]]. Sotakorvaustoimitukset toivat myös paljon lisätöitä Enso-Gutzeitin omistamalle Lypsyniemen Konepajalle. [[1945]] Enson haltuun siirtyivät toisen valtionyhtiön [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy]]:n Vuoksen varrella sijainneet tuotantolaitokset kun Outokumpu keskitti toimintojaan Länsi-Suomeen. Näihin tuotantolaitoksiin keskitettiin Enso-Gutzeitin
1950-luvulla valmistui 1955 uusi [[Summan paperitehdas|sanomalehtipaperitehdas Summaan]] Kotkan ja [[Hamina]]n välille, Kotkassa alkoi [[voimapaperi]]n tuotanto, ja Lahdessa sijaitseva entinen Tornatorin lankarullatehdas muutettiin kotelo- ja laatikkotehtaaksi. Kaukopäässä alkoi valkaistun kartongin tuotanto, ja 1959 alkoi Tainionkoskella uuden 150 000 tonnin sulfaattiselluloosatehtaan rakentaminen (Kaukopää II). Tämä [[1961]] valmistunut tehdas korvasi vanhan Tornatorin selluloosatehtaan joka suljettiin [[1963]]. Toinen 100 000 tonnin sulfaattiselluloosatehdas rakennettiin 1962-1967 Pohjois-Karjalaan [[Uimaharju]]lle.
| |||