Ero sivun ”Edgar Savisaar” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 48:
Kun Viro itsenäistyi 20. elokuuta 1991, Savisaaresta tuli maan ensimmäinen pääministeri. Hänet pakotettiin eroamaan tammikuussa 1992 jatkuvasti huononevan taloustilanteen vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli [[Tiit Vähi]]. Savisaaren uskotaan olevan yksi [[Mart Laar]]in hallituksen ns. ruplaskandaaliin kaataneista.<ref name="TS"/>
 
Vuodet 1992–1995 Savisaar oli Riigikogun varapuhemies. 17. huhtikuuta &ndash; 6. marraskuuta 1995 hän oli sisäministerinä.<ref name="MIN">{{Verkkoviite | Osoite=https://valitsus.ee/et/valitsus/varasemad-valitsused/ministrid/id/3742 | Nimeke=Minister: Edgar Savisaar | Julkaisu=valitsus.ee | Julkaisija=Viron hallitus | Kieli={{et}} | Viitattu=28.2.2015}}</ref> Häntä syytettiin muiden poliitikkojen keskustelujen nauhoittamisesta (ns. nauhaskandaali), mikä johti koko hallituksen kaatumiseen, vaikka syytettä ei näytetty toteen. TämäTätä onpidettiin puolestaan pidetty hänen vihamiestensä kuten [[Lennart Meri|Lennart Meren]], [[Siim Kallas]]in, Tiit Vähin ja [[Viron suojelupoliisi]]n ({{k-et|Kaitsepolitseiamet}}) Jüri Pihlin kostoiskuna.<ref name="TS"/> Savisaar ilmoitti jäävänsä pois politiikasta.
 
Kuitenkin jo vuonna 1996 hän oli ehdolla Riigikogun vaaleissa ja hänestä tuli Tallinnan kaupunginvaltuuston johtaja. Kun Savisaar palasi Keskustapuolueen johtajaksi, osa sen jäsenistä erosi puolueesta ja perusti Arengupartein. Vuosina 2001–2004 Savisaar oli Tallinnan pormestari. Hänet nimitettiin talous- ja viestintäministeriksi pääministeri [[Andrus Ansip]]in hallitukseen huhtikuussa 2005.<ref name="MIN"/>