Ero sivun ”Australian alkuperäiskansat” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) fix |
|||
Rivi 46:
Aboriginaalien maailmankatsomuksessa keskeisessä osassa oli [[uniaika]], monimutkainen ja seikkaperäinen järjestelmä, jossa ilmeni mennyt aika, nykyaika ja tulevaisuus sekä kaikki muut elämän puolet. Aboriginaaliyhteiskunta muodostui monimutkaisesta taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja uskonnollisten tekijöiden summasta. Tärkeässä osassa olivat tietyn maa-alan jakaneet, pääasiassa isän puolen sukulaisuuden perusteella muodostetut joukot, joilla oli velvollisuus muun muassa uskonnollisista asioista. Tällaisissa ryhmissä valtaa pitivät aikuiset miehet, jotka toimivat pyhän maan ja pyhien esineiden vartijoina. Naisen asumisoikeus oli sillä maa-alueella, jonka miehen kanssa hän oli naimisissa, joten heidän roolinsa päätöksenteossa oli varsin pieni, ja avioliiton jälkeen heidän täytyi muuttaa pois. Kuitenkaan siteet sukulaisiin eivät tämän myötä katkenneet.<ref name="britannica-256936">http://www.britannica.com/eb/article-256936/Australian-Aborigine</ref>
Alkuperäisasukkaat olivat metsästäjä-keräilijöitä, jotka eivät viljelleet maata tai kesyttäneet eläimiä, lukuun ottamatta [[dingo]]koiraa, joka saapui Australiaan noin 3
Suurimmassa osassa Australiaa vallitsi myös tietyntyyppinen luokkajärjestelmä, jonka perusteella muun muassa määräytyi naimisiinmenokuviot, ja joka toimi perustana useille rituaaleille. Se oli myös kätevä väline ihmisten ja sukujen luokitteluun. Myös [[klaani]]järjestelmä oli aboriginaalien kulttuureissa merkittävässä osassa. Klaanin jäsenyys määräytyi yhteisen isä- tai äitilinjan puoleisen esivanhemman perusteella. Tietyillä alueilla, muun muassa koillisessa Arnhem Landissa, varsinkin isälinjan polveutumisen mukainen läänijärjestelmä oli aboriginaaliyhteisöissä merkittävässä osassa.<ref name="britannica-256936"/>
|