Ero sivun ”Koitajoki” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  6 vuotta sitten
p
kv
p (Karjalainen 20.5.2010 on oikea lähteen pvm)
p (kv)
Koitajoki alkaa Venäjän puolelta pienistä rajajärvistä ja virtaa länteen Suomen puolelle [[Ilomantsi]]n pohjoisosiin. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa 50 kilometrin matkan Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle [[Möhkö]]n lähellä [[Petkeljärven kansallispuisto]]n ja [[Nuorajärvi|Nuorajärven]] maisemissa, mistä joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. [[Koitere]]esta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Hiiskoski jakaa joen Koitajokeen ja Ala-Koitajokeen. Joki päätyy lännessä entisen [[Eno]]n kunnan alueella [[Pamilon voimalaitos|Pamilon voimalaitokselle]] padottuun Tekojärveen, josta Koitajoki laskee [[Pielinen|Pielisen]] Rahkeenveteen.<ref name="luontoon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=6582&Item=6699 | Nimeke = Koitajoki - Muinainen jäätikköjoki| Julkaisija = luontoon.fi| Viitattu = 26.5.2011}}</ref>
 
Todennäköisesti Koitajoen paikkeilla on ollut jo [[jääkausi|jääkauden]] aikana jäätikköjoki, joka on kasannut maa-aineksiaineksia Pohjois-Ilomantsin alueelle. Koitajoki on syntynyt jääkauden jälkeisen jääjärven purkautuessa jäätikköjokien kasaamien [[Palokangas|Palokankaan]] hiekkadeltojen läpi ja hitaasti syövyttänyt nykyisen uomansa. Koitajoen varrella on useita vanhoja uomia, [[Juolua|juoluoita]] ja hiekkatörmiä.<ref name="luontoon" />
 
Suomen viimeinen aito [[siipiratasalus]] s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti [[Melonta|retkimelojien]] suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. [[Karelia-soutu|Karelia-soudun]] pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea.
8 905

muokkausta